Sisäilmaan liitetyn oireilun hoitoon ja oireilevien tukeen toivotaan terveydenhuollossa lisää keinoja. Kuntoutusta on heikosti tarjolla, eikä Kelan tukemaan kuntoutukseen pääse ilman sairausdiagnoosia, toteavat keuhkoterveysjärjestö Filhan haastattelemat terveyskeskusten johtajat ja erikoissairaanhoidon keuhkoylilääkärit.

Julkisella sektorilla työskentelee 30 prosenttia työvoimasta, ja julkisten rakennusten käyttäjinä on vajaa miljoona lasta ja opiskelijaa. Julkisten rakennusten sisäilman laatu ja ilmanvaihdon käyttö on julkisessakin keskustelussa säännöllisesti esiin nouseva teema. Aalto-yliopiston ja THL:n toteuttamassa Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa 2019–2021 selvitettiin julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutusta työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun.

Sisäilman radonmittauskausi alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä. Vähintään kaksi kuukautta kestävällä mittauksella saadaan luotettava tieto radioaktiivisen radonin pitoisuudesta.

Sisäilmaongelmaisissa asuinrakennuksissa asuu Suomessa arviolta 300 000–500 000 ihmistä. SisäTuki-hankkeessa – Sisäilmasta kärsivien auttaminen ja tukeminen – selvitettiin sisäilmaongelmaisten rakennusten määrää, ongelmien keskeisiä syitä, Suomessa esiintyviä home- ja muita asumisterveysloukkutilanteita sekä toimenpiteitä, joilla sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan auttaa.

Ennakoiva kiinteistönpito ehkäisee sisäilmatilanteita ja on siksi tärkeä tavoite myös kouluissa ja päiväkodeissa. Silti sisäilmatilanteita voi ilmetä ja niihin on tärkeää varautua. THL:n koordinoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kokosi kouluille ja päiväkodeille toimintamallin sisäilmatilanteiden hoitamisen tueksi.

SisäPri-hankkeessa tuotettiin tietoa kunnissa käytössä olevista toimintamalleista, jotka liittyvät sisäilmaongelmien korjaamisen priorisointiin ja päätöksentekoon. Hankkeen loppuraportti julkaistiin Terveet tilat -ajankohtaiswebinaarissa 10.6.2021.