Koulujen sisätiloihin kulkeutuu oppilaiden mukana hiekkaa ja muuta likaa. Yhä useammassa koulussa kengät riisutaankin jo heti ulko-ovella koulurakennukseen tultaessa. Sukkakouluissa tilat pysyvät siistimpinä ja viihtyisämpinä ja sisäilmaltaan puhtaampina.

Miten sädesienet, joukko aktino- eli maaperäbakteereita, ovat saaneet niin pelottavan maineen? Usein ollaan jopa valmiita äärimmäisiin toimenpiteisiin, jos sädesieniä löytyy rakennuksen tutkimuksissa.

Sisäilmaongelmiin voi liittyä niin terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia kuin oikeudellisiakin ongelmia. Kysely toteutetaan osana SisäTuki-hanketta, ja sen tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti tietoa suomalaisten kotitalouksien sisäilmatilanteesta.

Termien sisäilmasairaus, hometalosairaus tai homesairaus käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, joten niitä ei tulisi käyttää terveydenhuollossa.
Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta (20.8.2020).

Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit sisäilma-asioille ja ne on huomioitu kunnan strategiassa. Kehittämistarpeita löytyy muun muassa korjauskohteiden priorisoinnista ja viestinnästä.

Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä ja oireilun syiden selvittämiseen ja terveysriskien arviointiin on esitetty ratkaisuksi toksisuustestejä. Nykyiset toksisuustestit eivät kuitenkaan sovellu sisäilmahaittojen arviointiin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, THL:n ja Itä-Suomen yliopiston toksikologien ja rakennusterveysasiantuntijoiden kirjoittamasta artikkelista Duodecim-lehdessä 8/2019.

Tämä käy ilmi THL:n toteuttamista sisäilmakyselyistä, joihin on tähän mennessä osallistunut yli 450 koulua yhteensä yli 40 kunnasta. Kyselyihin on vastannut yli 60 000 oppilasta.