Miten toteutetaan onnistunut korjaushanke? – HUSin Silmä-korvasairaalan leikkausosasto

Leikkauosaston käytävää purkuvaiheen aikana. Kuva: Jari Laksela.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kiinteistöissä on 2000-luvun alusta alkaen tehty tutkimuksia ja korjauksia sisäilman laadun parantamiseksi. Silmä-korvasairaalan leikkausosaston korjaushanke toteutettiin vuosina 2018–2019 tavoitteena parantaa sisäilman laatua.

Helsingin Meilahdessa sijaitseva HUS:in omistama Silmä-korvasairaala on valmistunut 1950-luvulla ja sen leikkausosastot 1980-luvulla. Vuonna 1985 valmistunut SL-leikkausosasto on sen uusin osa, ja se suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuoden 2016 alussa ja toiminta siirrettiin väistöön toiselle leikkausosastolle. Tuolloin yli 60 prosenttia sen henkilökunnasta koki sisäilmaoireita.

– Ennen osaston sulkemista kiinteistössä tehtiin tutkimuksia vuosina 2013–2016. Tutkimuksissa todettiin paikoin runsaastikin mineraalivillakuituja tuloilmakanavistossa, 2-etyyliheksanolia lattioissa, rakenteiden ilmavuotoja sekä paikallisia mikrobivaurioita, projektipäällikkö Sara von Hertzen Hus Kiinteistöt Oy:n Kunnossapitoyksiköstä kertoo.

Sara von Hertzen

HUS Tilakeskus käynnisti tammikuussa 2018 hankkeen, jossa oli tarkoitus selvittää tilan käyttäjän tilantarve Meilahteen rakenteilla olevan Tammisairaalan valmistumiseen (vuoteen 2023) asti sekä edellytykset Silmä-korvasairaalan leikkausosaston tilojen korjaamiselle. Korjaushankkeen suunnittelussa olivat normaalin suunnitteluryhmän lisäksi tiiviisti mukana HUSin sisäilma-asiantuntija von Hertzen ja tilojen käyttäjien edustajat sekä työsuojelu.

– Leikkausosasto todettiin selvitysten tuloksena rakenteiltaan ja tekniikaltaan korjaukseen soveltuvaksi – ja korjausten onnistumismahdollisuudet hyviksi. Tavoitteeksi asetettiin oireilun selkeä vähentäminen sekä leikkaustoiminnan mahdollistaminen turvallisissa ja terveellisissä tiloissa, von Hertzen kertoo.

Korjaushankkeen toteutus ja laadunvarmistus

Merkittävimpinä rakenneteknisinä korjauksina toteutettiin leikkaussalien alapuolella sijaitsevien pukuhuonetilojen (ml. märkätilat) täydellinen saneeraus, kaikkien osaston lattiapinnoitteiden vaihtaminen muovimatosta PU-massaan ja läpivientien sekä rakenneliittymien tiivistäminen. LVI-teknisistä korjauksista keskeisimpiä olivat kaikkien mineraalivillakuitulähteiden poistaminen ilmanvaihtojärjestelmästä sekä komponenttien vaihtamista, kaikkien viemäreiden sukitus sekä leikkaussalien ontelotilojen alipaineistuvalmiuden lisääminen.

– Korjaustoimenpiteiden rajaaminen oli haastavaa. Kuten isoissa korjaushankkeissa on tyypillistä, tässäkin hankkeessa korjausten aikana tehdyt uudet löydökset ja odotettua haastavammat tiivistykset toivat lisäkustannuksia, von Hertzen toteaa.

Hankkeen laadunvarmistuksen tavoitteena oli hankeryhmän varmistuminen korjauksen onnistumisesta ja käyttäjien epäilysten hälventäminen, jotta he voisivat palata turvallisin mielin korjattuihin tiloihin.

– Valvontaresurssit kaksinkertaistettiin: rakennusteknisiä töitä valvoi kaksi henkilöä, samoin LVI-töitä valvoi kaksi henkilöä. Avainasemassa olivat myös urakoitsijoiden ammattitaito ja keskinäinen yhteistyö. Lisäksi epäilyttävistä löydöksistä otettiin mikrobinäytteitä, tehtiin merkkiainekokeita, mitattiin betoniin imeytyneiden VOC-yhdisteiden pitoisuudet ja tehtiin homekoiratarkistus ennen käyttöönottoa, von Hertzen kuvaa laadunvalvontaan tehtyjä satsauksia.

Viestinnässä korostui avoimuus ja tilan käyttäjien kuuleminen

Korjaushankkeen viestimisessä haluttiin olla avoimia. Käyttäjille järjestettiin kolme infotilaisuutta, joista ensimmäisessä oli paikalla laaja asiantuntijakaarti: suunnittelijat, valvojat, urakoitsija sekä HUSin työterveys, työsuojelu ja toimialajohto.

Leikkausosaston henkilökunnalla oli mahdollisuus esittää sekä ennen infotilaisuuksia että niiden aikana kysymyksiä, joihin pyrittiin vastaamaan mahdollisimman kattavasti asiantuntijoiden voimin. Kysymyksien määrästä ja sisällöstä päätellen käyttäjillä oli alkuun epäilyksensä tehtäviin korjauksiin. Huolta aiheuttivat eniten korjausten laatu ja laajuus.

Moniammatillisessa hankeryhmässä jokaisen oli kiinnitettävä erityisesti huomiota omaan viestintäänsä ja siihen, että käyttäjän edustajat ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä ja miten heidän havaintonsa ja huolenaiheensa otetaan hankkeessa huomioon.

– Tavoitteena oli saada käyttäjien ääni kuuluviin hankkeen aikana. Haluan uskoa, että onnistuimme siinä, sillä kysymykset – ja siten myös henkilökunnan epäilykset – vähenivät hankkeen edetessä, von Hertzen sanoo.

Silmä-korvasairaalan leikkausosasto. Kuva: Sara von Hertzen.

Miten onnistuttiin?

Silmä-korvasairaalan leikkausosaston tilat otettiin korjausten jälkeen käyttöön lokakuussa 2019.

Korjausten onnistumiseen myötävaikuttivat von Hertzenin mukaan erityisesti lisätyt valvontaresurssit, urakoitsijoiden valinta aiempien referenssien perusteella, moniammatillinen yhteistyö sekä tilan käyttäjien osallistaminen ja heille viestiminen.

Hankkeen onnistumisen jälkiseurantana HUS Tilakeskus teetti korjausten onnistumisesta kyselyn tilan käyttäjille alkusyksystä 2020.

– Avoimissa vastauksissa kehuttiin parantunutta ilmanvaihtoa. Muutoin kommentit keskittyivät pääasiassa kosmeettisiin seikkoihin, von Hertzen kertoo.

Loppusyksystä 2020 HUS Työterveys toteutti osastolle sisäilmastokyselyn. Kyselyyn vastasi 76 prosenttia henkilökunnasta, eikä tavanomaisesta poikkeavaa oireilua todettu.

– Korjauksen tärkein tavoite saavutettiin ja toiminnallisesti erittäin arvokkaat tilat saatiin palautettua normaaliin käyttöön. Hankkeesta saadut opit ovat myös muuttaneet HUS-kiinteistöjen sisäilmakorjausten toimintatapoja: erityisesti valvontaa, laadunvarmistusta ja jälkiseurantaa on hankkeen myötä kehitetty.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli







Aiheesta Rakentaminen

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2021