Radonpitoisuuden selvittäminen on työnantajan vastuulla – säteilylain uudistus lisännyt mittauksia

Mittaus tehdään radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa vähintään kaksi kuukautta ja jotka lähetetään sen jälkeen analysoitaviksi.

Säteilylaki ja siihen liittyvät asetukset uudistuivat joulukuussa 2018. Lain mukaan työnantajan vastuulla on radonturvallisuus ja velvollisuus selvittää työpaikan radonpitoisuus. Miten Senaatti-kiinteistöillä ja Helsingin kaupungilla on reagoitu radonpitoisuuksien selvittämiseen?

Radon on hajuton ja näkymätön kaasu, ja se on tupakoinnin jälkeen toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja. Radonia voi esiintyä sisäilmassa, mutta sitä ei voi mitenkään aistia. Se kulkeutuu sisäilmaan muun muassa rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta.

Ainoa tapa selvittää sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Uudessa laissa radonin sallittu raja-arvo huoneilmassa on 300 Bq/m3 säännöllisessä työssä (yli 600 tuntia vuodessa).

Radon valtion rakennuskannassa

Senaatti-kiinteistöt on valtion kiinteistöasiantuntija, jonka tavoitteena on parantaa valtion työympäristöjen toimivuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä ennakoivasti. Senaatti-kiinteistöillä lanseerattiin vuonna 2019 sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssiperiaate. Sen myötä valtion työpaikoilla selvitettiin keväällä 2020 järjestelmällisesti sisäilman radonpitoisuuksia työperäisen altistumisen arvioimiseksi. Samalla haluttiin arvioida, miten Senaatin rakennuskatsastusmalli pystyy tunnistamaan mahdolliset radonriskit.

– Mittauksia tehtiin yhteensä 1 855 kappaletta 297 merkittävimmässä Senaatin hallinnoimassa rakennuksessa. Mittaukset tehtiin 2–4 kuukauden mittausjaksolla tammi-toukokuussa, erityisasiantuntija Risse Koponen Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

– 73 prosenttiin rakennuksista, joihin radonmittaukset tehtiin, oli tehty Senaatin mallin mukainen rakennekatsastus vuosien 2018–2020 aikana. Rakennekatsastuksessa arvioidaan 21 eri rakenneosaa, joista 5 liittyy rakennuksen alapohjaan. Alapohjaan ja niihin liittyvien rakenneosien katsastustuloksia verrattiin Senaatin viisiportaiseen radonriskiluokitukseen. Lisäksi radonmittaustuloksia verrattiin rakennuksen valmistumisvuoteen, Koponen selventää.

Radonriskirakennukseksi luokitellaan rakennus, jos yksikin mittaustuloksista ylittää 200 Bq/m3 ja työskentelyaika ylittää 600 t vuodessa.

– Tällöin selvitetään tarkemmin, ylittääkö työntekijöiden työskentelyaika 600 t/v, sekä radonpitoisuuden vuorokausivaihtelu jatkuvatoimisella mittauksella, Koponen kertoo.

– Mittauksissamme radonriskirakennuksia löytyi 55, joista 47 sijaitsi radonriskikunnissa. Etelä- ja Länsi-Suomessa Senaatin rakennusten radonarvot olivat korkeampia kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Paikkakunta ja alue, jossa rakennus sijaitsee, vaikuttaa rakennuksen radonriskiin, mutta – ehkäpä jopa yllättävästi – rakennuksen rakennusvuodella ei ole korrelaatiota radonriskiin.

Rakennekatsastuksen kokonaistulos ei Senaatin tutkimusten mukaan ennakoinut rakennuksen radonriskiä. Yksittäisiä rakenneosia tarkasteltaessa radonriski näyttäisi liittyvän päällysrakenteiden heikkoon katsastusarvosanaan. Sen sijaan kuivatusosien, perustusrakenteiden, alapohjarakenteiden ja runkorakenteiden arvosanat eivät vaikuttaneet radonriskirakennuksen todennäköisyyteen.

– Alapohjaan ja siihen liittyvien rakenteiden vauriot korreloivat radonriskin kanssa. Radonriskirakennusten (42 kpl) katsastuksissa havaittiin yhteensä 51 kpl merkittävää alapohjarakenteisiin liittyvää puutetta, ja 27 radonrakennuksessa oli vähintään yksi alapohjarakenteisiin tai perustuksiin liittyvä katsastuspuute, Koponen kertoo.

Tulosten perusteella osassa tiloja joudutaan tekemään radonkorjauksia lisämittausten jälkeen erillisen suunnitelman mukaisesti tai tilojen käyttöä joudutaan rajoittamaan. Vähintäänkin mahdolliset ilmavuodot ja läpiviennit on tiivistettävä. Alapohjaan liittyvät vauriot ja ilmavuodot merkitsevät kohonnutta riskiä myös muiden sisäongelmien esiintymiselle. Joissakin tapauksissa saattaa riittää ilmanvaihdon säätäminen ja painesuhteiden muuttaminen.

Senaatin radonriskiluokitus.

Avaa iso kuva

Helsingin kaupungin toimintamallissa korostuu yhteistyö

Helsinki on sijaintinsa ja maaperänsä vuoksi yksi radonmittausten velvoitekunnista. Jo ennen säteilylain uudistumista Helsingin kaupungin palvelurakennuksissa oli tehty radonmittauksia, mutta lakiuudistus on lisännyt niitä merkittävästi.

– Mittaustarpeen lisäännyttyä meillä otettiin käyttöön uusi toimintamalli radonmittausten toteuttamiseen Helsingin kaupungin palvelurakennuksissa. Toimintamallissa korostuu yhteystyö tilojen käyttäjien kanssa, asiantuntija Jukka-Pekka Paasivaara Helsingin kaupungilta kertoo.

Kaupungin sisäilmatiimi suunnittelee mittaukset huolellisesti. Vuonna 2019 mittaukset tehtiin tiiviissä yhteistyössä tilojen käyttäjien kanssa, kuten päiväkodeissa ja leikkipuistoissa.

Kuluvalla mittauskaudella mittauksia tehdään myös kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kohteissa.

– Mittauspurkit toimitetaan kohteisiin, joissa yhteistyöhenkilöt toteuttavat mittaukset annettujen ohjeiden mukaisesti. Kun mittaukset on tehty, yhteyshenkilö lähettää purkit analysoitaviksi. Laboratorioanalyysien jälkeen kootaan tulokset, jotka toimitetaan kohteisiin kootusti. Tulokset julkaistaan myös kaikille avoimessa Talotiedot-palvelussa.

Paasivaara kertoo, että mikäli kohteessa havaitaan viitearvojen ylityksiä, tehdään tarkentavia jatkuvatoimisia mittauksia. Niillä saadaan selville, miten radonpitoisuus vaihtelee eri vuorokauden aikoina. Purkkimittausten ja jatkuvatoimisten mittausten perusteella lasketaan työaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo. Mikäli myös lisämittausten jälkeen viitearvot ylittyvät, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin radonpitoisuuden ja altistumisen minimoimiseksi.

– Toimintamalli edellyttää hyvää ohjeistamista ja viestintää. Mittaaminen on pyritty tekemään kohteen yhteyshenkilölle mahdollisimman helpoksi mahdollisimman tarkkoine ohjeistuksineen, Paasivaara tähdentää.

Lakiuudistuksen jälkeen Helsingin kaupunki on tehnyt radonmittauksia noin 280 rakennuksessa. Radonpitoisuudet ovat olleet pääosin matalia. Radonille määritelty viitearvo on ylittynyt 18 kohteessa (6 %). Näissä kohteissa tehdyissä jatkuvatoimisissa mittauksissa on havaittu, että kun ilmanvaihto on päällä, radonpitoisuudet ovat pysyneet matalina.

Radonmittaukset Helsingin palvelurakennuksissa.

Avaa iso kuva

Teksti: Anna Merikari

Lue myös:
Stuk.fi: Radon työpaikoilla

Jaa artikkeli







Aiheesta Määräykset

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2021