Sisäympäristöpaviljonki tarjoaa koulutilat sisäilmahaitoista oireileville

Kuva: Jaana Åberg.

Vantaalla on yli 40 koulurakennusta, mutta Vantaa on onnistunut järjestämään koulunkäynnin vaikeistakin sisäilmaoireista kärsiville. On tilanteita, kun erityisjärjestelytkään eivät auta sisäilmasta oireilevaa oppilasta ja oireilu jatkuu voimakkaana tavanomaisessa kouluympäristössä eri toimista huolimatta.

Vantaan kaupungin tavoitteena on, että sen kaikki koulut ovat puhtaita ja terveellisiä. Sisäilmatilannetta on saatu parannettua ja olosuhteita helpotettua monissa kouluissa korjauksilla. Vanhoja rakennuksia on saatu purkuun, ja uusia kouluja on valmistunut.

Sisäilmaongelman selvittäminen, tutkiminen ja korjaaminen on aikaa vievä prosessi, mutta oireileva oppilas tarvitsee nopeasti apua. Erinäisten toimenpiteiden avulla koitetaan hakea helpotusta ensin omasta koulusta ja tarvittaessa kaupungin jonkin toisen koulun tiloista. Jos nämä toimenpiteet eivät riitä, on Vantaalla vielä yksi poikkeuksellinen vaihtoehto pahimmin oireileville.

Helmikuussa 2020 Vantaalle valmistui erillinen koulurakennus, sisäympäristöpaviljonki, johon voidaan sijoittaa sellaisia 1.–9. luokkien oppilaita, joiden oireet eivät helpotu tavallisessa kouluympäristössä. Paviljongin myötä kaikille oppilaille voidaan tarjota varmasti sopivat opiskelutilat.

– Vantaalle haluttiin rakentaa sisäilmasta oireileville soveltuva koulu. Tilakeskus toteutti kaupunginvaltuuston päätöksen, jonka mukaan sisäilmasta herkistyneille tarjotaan koulutilat, jotka eivät aiheuta oireita. Rakennuksessa on haluttu muodostaa koko ympäristö sellaiseksi, että se sopii erityyppisistä altisteista ja olosuhteista kärsiville, sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund Vantaan Tilakeskuksesta kertoo.

– Sisäilmaoireita kokevia oppilaita autetaan ensisijaisesti löytämään heille sopivat tilat omasta koulusta tai toisesta koulusta. Sisäympäristöpaviljonki on edelleen viimeinen vaihtoehto, kun muut keinot eivät ole auttaneet, Stenlund tähdentää.

Oppilaan siirtyminen sisäympäristöpaviljonkiin edellyttää aina terveysperusteista lähikoulupäätöstä.

Rakenteet, materiaalit ja käyttö tukevat hyvää sisäilmaa

Sisäympäristöpaviljonki on yksikerroksinen, 380 m2:n koulutilayksikkö. Paviljonki on rakennettu teräskennorakenteista, ja sen julkisivu on rapattu. Varustukseltaan paviljongin tilat noudattavat uuden oppimisympäristön tavoitteita.

Paviljongin rakentamisessa ja materiaaleissa on huomioitu paras tietämys sisäilman laadun varmistamiseksi.

– Sisäympäristöpaviljongin metalliset rakenteet eivät homehdu, ja ne ovat helppohoitoiset. Mikäli tilassa tulisi kosteusvaurio, riittää, että pintamateriaalit uusitaan. Kosteus- ja homevauriot eivät jää piiloon rakenteisiin. Pintamateriaalit ja kalusteet on valittu siten, että ne ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä ja helppo siivota. Pintamateriaalit on testattu keskenään niin, että ne eivät yhdessä muodosta kemiallisia reaktioita ja muodosta haitallisia yhdisteitä ilmaan, Stenlund selventää.

– Paviljongin ilmanvaihtojärjestelmä on tehokas ja helppo puhdistaa. Ilman hiilidioksidipitoisuutta ja sisäilman olosuhteita voi seurata luokkakohtaisesti luokissa olevien hiilidioksidiantureiden avulla, Stenlund sanoo.

Sisäympäristöpaviljongin luokkahuone. Kuva: Jyri Huhtala.

Tehostettua puhtaanapitoa

Ihmiset tuovat suurimmat VOC-päästöt ja pölyt sisätiloihin. Stenlund kertookin, oppilaiden ja opettajien tulevan kouluun puhtaina ja puhtailla vaatteilla, jotta vältetään kodeista tulevien pölyjen, hajujen ja altisteiden pääsy paviljonkiin. Ulkovaatteet jätetään suljettuun naulakkotilaan. Hajusteettomuudella ja puhtaudella estetään ulkopuolisten altisteiden pääsyä tilaan. Näin ollen paviljonkiin siirtyvien oppilaiden perheineen on vähennettävä altisteet minimiin myös koulun ulkopuolella, jottei niitä kulkeutuisi paviljongin tiloihin.

– Tehostettu siivous pitää pinnat puhtaina. Puhtaanapito- ja huoltohenkilöstö tulee niin ikään puhtailla vaatteilla paviljonkiin ja käyttää vain tilaan tarkoitettuja puhdistusvälineitä. Kaikki mahdolliset altistumiset on yritetty estää etukäteen, Stenlund tähdentää.

Hyvät keinot käyttöön rakentamisessa

Sisäympäristöpaviljonki haluttiin ottaa käyttöön heti sen valmistuttua alkuvuodesta. Paviljongin käyttöönotto ajoittui keskelle lukukautta, ja koronakevät vei oppilaat hetimmiten kotikouluun. Nyt alkanut syksy näyttääkin, onko paviljonkiin tulossa oppilaita, ja miten sen käyttö tulee käytännössä toimimaan.

– Paviljonkirakennuksen homehtumaton metallirunko vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta myös muihin paviljonkirakennuksiin. Myös tulevina vuosikymmeninä kaikessa rakentamisessa on tärkeää välttää home- ja kosteusvauriot. Rakenteiden sisällä olevien vaurioiden selvittämiseen kuluu paljon resursseja, ja rakenteiden vanhetessa vaurioita esiintyy enemmän, Stenlund sanoo.

– Ehkä vastaavan rakentamisen avulla voidaan saada sisäilmaltaan parempia ja helpommin korjattavia rakennuksia. Hyvät keinot on otettava käyttöön kaikessa rakentamisessa, Stenlund toteaa.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli






Aiheesta Toimintamallit

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020