Vantaalla toteutettiin olosuhde- ja oirekysely – sisäilmakorjaukset vähentäneet oireilua ja olosuhdehaittoja

Kyselyyn vastasi muun muassa Vantaan Kivistössä sijaitsevan vuonna 2011 valmistuneen Kanniston koulun henkilökuntaa. Kuva: Wikipedia

Vantaan kaupungilla toteutettiin joulukuussa 2020 ns. oirekysely kaupungin työntekijöille, jotka olivat työskennelleet ja edelleen työskentelevät sellaisissa kouluissa tai päiväkodeissa, joissa on tehty hiljattain sisäilmakorjauksia. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, onko korjauksilla ollut vaikutusta koettuihin sisäolosuhteisiin.

Korjauskohteissa toteutetussa kyselyssä oli mukana 12 koulua, päiväkotia ja toisen asteen oppilaitosta, joissa oli tehty korjauksia 1–2 viimeisen vuoden aikana. Kyselyn kohteena oli kasvatuksen ja koulutuksen henkilökunta, joka on työskennellyt kosteusvaurion tai kuitujen vuoksi korjatuissa tiloissa, ennen ja jälkeen korjausten.

Kyselyssä mukana olivat mukana Hiekkaharjun, Kanniston, Lehtikuusen, Ruusuvuoren, Simonkallion ja Veromäen koulut, Varian Talvikkitien yksikkö sekä Rautpihan, Riihipellon, Simonmetsän, Solkikujan ja Vantaanlaakson päiväkodit.

Vastauksia kyselyyn saatiin kaikkiaan 68 kpl, ja kyselyn vastausprosentti oli noin 40. Koska kyselyssä käsiteltiin myös terveystietoja, kyselyn toteutti tietosuojan vuoksi työterveyshuolto.

– Vastaajilta kysyttiin koettuja olosuhdehaittoja ja oireilua, joiden määrää vastaajat arvioivat ennen ja jälkeen korjausten. Vastauksista saa riittävän hyvän kuvan tämänhetkisestä sisäilmatilanteesta sekä oireilun ja olosuhteiden muutoksista, sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund Vantaan kaupungin Toimitilajohtamisen yksiköstä toteaa.

Koettuja olosuhdehaittoja

Ennen korjauksia vastaajista 30–69 prosenttia koki paljon tai erittäin paljon olosuhdehaittoja tutkituissa tiloissa. Korjausten jälkeen vain harva koki haittoja tiloissa.

Olosuhdehaitoista eniten koettiin tunkkaisuutta, lämpötilaolojen puutteita (kylmyyttä tai kuumuutta) ja puutteita siivouksessa (havaittava lika / pöly).

– Olosuhdehaitoista maakellarin, homeen ja muiden rakennuksesta johtuvien hajujen havaitseminen viittaa mahdolliseen rakenteiden tai materiaalien vaurioon. Tunkkainen ilma voi johtua myös puutteellisesti toimivasta ilmanvaihdosta tai liian suuresta ihmismäärästä tilassa. Lisäksi hajuja tulee runsaasti tilankäyttäjistä sekä heidän tavaroistaan ja hajusteistaan, Stenlund toteaa.

– Olosuhdehaittoja on pyritty parantamaan rakenteiden korjauksilla ja ilmanvaihdon toiminnan parantamisella sekä siivouksen tason kohentamisella.

Korjausten jälkeen selvä enemmistö ei enää kokenut poikkeavia hajuja. Joskin uusien materiaalien hajuja aisti 14 prosenttia vastaajista, minkä selittävät korjauksissa käytetyt materiaalit ja uusitut kalusteet.

– Korjauksilla onnistuttiin vähentämään olosuhdehaittoja, sillä koetut olosuhdehaitat vähentyivät selvästi, Stenlund toteaa.

 

Koettuja olosuhdehaittoja ennen ja jälkeen korjausten.

Koettuja oireita

Sisäilmaoireiluun liitetään tyypillisesti toistuvat hengitystieinfektiot, ääniongelmat, silmien ja limakalvojen oireet, pitkittynyt yskä ja astman pahenemisvaiheet ja näitä myös kysyttiin kyselyssä. Lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus vapaasti kertoa muista koetuista oireista.

Suurin osa vastaajista ei ilmoittanut kokeneensa muita oireita ennen eikä jälkeen korjausten. Muutamat vastaajat nostivat esiin muitakin oireita, kuten päänsärky ja uupumus, ja joissakin vastauksissa mainittiin yleinen huonovointisuus ja huimaus.

– Koetut oireet vähenivät korjausten myötä suunnilleen samassa suhteessa koettujen olosuhdehaittojen kanssa, Stenlund kertoo.

Koettuja oireita ennen ja jälkeen korjausten.

 

Korjaukset vähentäneet oireilua ja olosuhdehaittoja

Sellaista rakennusta, missä kukaan ei oireile, ei ole. Yleisesti sisäilmatilanne koetaan eri tavoin, ja tilanteeseen vaikuttavat monet seikat. Olosuhteet voidaan kokea eri tavoin, ja myös oireilun suuruus riippuu oireesta.

Kyselytutkimuksella ei ylipäätään voida selvittää syy–seuraussuhteita, mutta vastaajien kokemuksia sillä voidaan arvioida. Tämäkään kysely ei kerro suoraan rakennusten tai rakenteiden kunnosta, mutta antaa hyvän kuvan siitä, millainen on päivittäin rakennuksessa työskentelevien kokemus tiloista.

Kysely ei myöskään kerro suoraan korjausten onnistumisesta. Kysely kuitenkin näyttää tavoittaneen oikeita kysymyksiä, ja niiden avulla on saatu kerättyä tietoa tilanteesta; kyselyn avulla saatiin tärkeää tietoa olosuhdehaittojen ja oireilun vähenemisestä.

– Täydellisiä, kaikille sopivia olosuhteita ei rakennuksissa ole mahdollista saada aikaan, mutta sopivaan lämpötilaan ja riittävään ilmanvaihtoon tietenkin pyritään. Lisäksi rakenteiden ja rakennusmateriaalien päästöt ja hajut pyritään minimoimaan ja tilankäyttäjiä ohjeistetaan vähentämään liiallista hajusteiden käyttöä ja pitämään tasot ja nurkat tyhjinä siivouksen mahdollistamiseksi, Stenlund sanoo.

Oireiden alkuperää ei aina tiedetä, ja samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa monet tekijät.

– Oireiden avulla ei voida selvittää rakennuksen ja rakenteiden kuntoa, mutta oireilun selkeä vähentyminen kertoo siitä, että korjaukset ovat parantaneet tilojen kuntoa. Kyselyn perusteella sisäilmakorjaukset ovat onnistuneet erittäin hyvin vähentämään työntekijöiden oireita ja olosuhdehaittoja, Stenlund sanoo.

Stenlund tähdentää, että oireiluun ja olosuhteisiin voidaan puuttua vain, jos ongelmat ovat tiedossa. Rakennuksen olosuhteista ja/tai oireilusta on tärkeää ilmoittaa: oireista työterveyteen ja rehtorille tai johtajalle ja olosuhdehavainnoista rehtorille tai johtajalle.

– Pyydämme, että edelleenkin mahdollisista havainnoista ilmoitetaan. Työterveys ja me sisäilma-asiantuntijat seuraamme kohteiden tilannetta jatkuvasti.

Teksti: Anna Merikari

 

Jaa artikkeli







Aiheesta Toimintamallit

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2021