Asumisterveysasetus ohjeistaa sisäilman laadun mittaamisessa

Terveydensuojelulainsäädännön periaatteena on, ettei asuntojen ja muiden oleskelutilojen olosuhteista saa aiheutua terveyshaittaa niiden käyttäjille. Terveyshaittaa arvioidaan esimerkiksi mittausten, näytteiden ja tutkimusten perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (545/2015) on annettu toimenpiderajat keskeisimmille tekijöille, jotka asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa aiheuttavat terveyshaittoja.

Asumisterveysasetuksessa mainittujen tekijöiden lisäksi terveyshaittoja voivat aiheuttaa myös muut tekijät, mutta niille ei ole säädetty omaa toimenpiderajaa.

– Syynä on yleensä se, että tekijä on niin harvinainen, että sille ei ole katsottu tarpeelliseksi säätää omaa toimenpiderajaa. Kyseisestä tekijästä saattaa myös olla tarjolla niin vähän tai ristiriitaista tietoa, että asetustasoista toimenpiderajaa ei ole voitu antaa, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola selventää.

Asumisterveysasetuksen 1 § 2 momentissa on säädetty, että muista kuin asetuksessa mainituista altisteista aiheutuvaa terveyshaittaa on arvioitava tapauskohtaisen riskin perusteella.

– Tämä tarkoittaa, että harvinaisten tekijöiden arvioinnissa käytetään parasta ja luotettavinta käytettävissä olevaa tietoa terveyshaitan arvioinnissa. Toisinaan haitan arviointiin tarvitaan suurtakin asiantuntijajoukkoa pohtimaan olemassa olevaa tutkimusnäyttöä ja tiedeyhteisön käsitystä mahdollisesta riskistä. Viime vuosina näin on toimittu mm. PHMG- ja PHMB-biosidien ja tuulivoiman infraäänien aiheuttaman haitan arvioinnissa. Mikäli tutkimukseen perustuva tietopohja on rajallinen, pyritään silti muodostamaan mahdollisimman hyvä ja oikeudenmukainen ratkaisu, Pekkola sanoo.

Asumisterveysasetuksen 3 §:ssä on säädetty yleisistä arviointiperusteista. Haittaa on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

– Tämän ns. maalaisjärkipykälän lähtökohtana on, että päädyttäisiin mahdollisimman oikeudenmukaiseen ratkaisuun siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin mahdollisen haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä. Ratkaisun on kuitenkin aina perustuttava hyviin perusteluihin, Pekkola täsmentää.

Pekkola kertoo, että mittauksista, näytteenotosta ja analyyseistä on säädetty asetuksen 4 §:ssä siten, että mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti tilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Kun terveyshaittaa selvitetään, mittauksessa ja näytteenotossa on käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja. Näyte tulee ottaa ja analysoida laboratorion ohjeiden ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointimenetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet.

Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Tämä koskee myös johtopäätöstä siitä, alittuuko toimenpideraja. Sisäilmamittauksissa epävarmuudet ovat usein hyvin suuria, ja on hyvin tyypillistä, että analyyseissä ja mittauksissa jäädään mittausepävarmuuden sisään. Tällöin terveyshaitan arvioinnissa on käytettävä haitan kokonaisarviointia ja otettava huomioon kaikki ne havainnot, joita tilasta tai rakennuksesta on tehty.

– Uuden mittausmenetelmän käyttö terveydensuojeluvalvonnassa edellyttää sitä, että asiantunteva ja riippumaton sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä toimija on osoittanut uuden mittausmenetelmän luotettavuuden ja toistettavuuden terveyshaittojen selvittämiseksi. On tärkeää, että ratkaisut terveyshaitan olemassaolosta perustuvat mahdollisimman oikeaan tietoon haitasta, Pekkola tähdentää.

Toimittanut: Anna Merikari

Jaa artikkeli




Aiheesta Määräykset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019