Biosidit eivät ole ratkaisu sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksissa

Biosideja – aineita, joilla haitallisia eliöitä torjutaan kemiallisesti tai biologisesti – käytetään korjausrakentamisessa homesiivousten yhteydessä ja homeiden ehkäisyssä. Biosidien käyttöä ei kuitenkaan pääsääntöisesti suositella: Sisäympäristön mikrobisto on laaja, eikä eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista mikrobeihin tiedetä riittävästi. Biosidien käytöllä on myös haitallisia terveysvaikutuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Hanna Leppänen kertoi lokakuun lopussa järjestetyillä Valtakunnallisilla Ympäristöterveyspäivillä biosidien käytön haasteista sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksissa.

– Biosidit, joihin myös otsonointi luetaan, ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden on tarkoitus tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä. Desinfioivia biosideja käytetään korjausrakentamisessa homesiivousten yhteydessä ja myös homeiden ehkäisyssä. Suomalaisissa yrityksissä niiden vuosittainen käyttö vaihtelee muutamista litroista jopa tuhansiin litroihin, Leppänen kertoo.

Tutkimustiedon mukaan biosidien teho mikrobeihin on erittäin epävarmaa, ja siksi myös monen käytössä olevan biosidin teho voidaan kyseenalaistaa. Rakennusten ja sisäilman mikrobisto on hyvin monimuotoinen, joten on myös vaikea osoittaa, että jokin tietty biosidi tehoaisi niihin kaikkiin.

– Mitään biosidia ei tule käyttää suoraan mikrobikasvustoon, sillä joissakin tapauksissa rakennuksen mikrobisto voi muuttua haitallisemmaksi tai mikrobitoksiinien tuotanto voi lisääntyä, Leppänen painottaa.

Hanna Leppänen

Useita haittavaikutuksia

Biosidien käytöstä annetaan niiden markkinoinnissa varsin turvallinen kuva. Leppänen kuitenkin muistuttaa, että biosidien käytöstä aiheutuvia lopputuotteita on vaikea arvioida, koska niiden syntymiseen vaikuttavat myös ympäristöstä johtuvat tekijät, kuten materiaalit ja muut kemikaalit. Lisäksi reaktioissa voi syntyä uusia sivutuotteita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia.

Rakennus ja sen sisäilma tulee ottaa aina kokonaisuutena huomioon.

– Biosideilla on lisäksi suoria haittoja materiaaleihin. Natriumhypokloriitin tiedetään liuottavan nahkaa, eräitä muoveja, tekstiilejä, terästä sekä betonia. Emäksiset biosidit syövyttävät useita materiaaleja, kuten metallia ja muovia. Leppänen kertoo.

– Koska biosidit ovat biologisesti aktiivisia aineita, ne vaikuttavat myös haitallisesti terveyteen. Terveysvaikutukset riippuvat kemikaalin pitoisuudesta, altistumisajasta, aineen säilymisestä ilmassa ja pinnoilla sekä henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista. Monet yhdisteet ärsyttävät ihoa ja limakalvoja, ja niiden altistumisreitti vaihtelee: osa biosideista on haitallisia hengitettynä, osa nieltynä ja osa ihon kautta. Joillakin biosideilla on myös vakavia terveysvaikutuksia, eikä kaikkia terveysvaikutuksia vielä tunneta.

Otsonointia hajunpoistoon vain poikkeustilanteissa

Usein käytetty otsonointi on melko vähän kentällä tutkittu, mutta tutkimukset osoittavat, että suuretkaan otsonipitoisuudet (100–1 000 pm) eivät pysty tuhoamaan kaikkia sieni- tai bakteeriorganismeja rakennusmateriaalien pinnalta tai sisältä.

– Otsoni reagoi sekä sisäilmassa että materiaalien pinnoilla olevien yhdisteiden kanssa. Hanakimmin otsoni pilkkoo hiili-hiili-sidoksen, joten se on tehokas orgaanisten yhdisteiden aiheuttamien hajujen poistossa. Otsonointia käytetäänkin yleisesti savuhaittojen, kuten tupakansavun poistoon, Leppänen kertoo.

– Otsoni on vahva hapetin. Se on väärin käytettynä jopa hengenvaarallinen. Otsonin hajotessa muodostuvat happiradikaalit reagoivat kemiallisten yhdisteiden kanssa ja hajottavat niitä, jolloin syntyy sekundääriepäpuhtauksia. Nämä voivat puolestaan reagoida uudelleen, jolloin voi syntyä lisää terveydelle haitallisia sivutuotteita, säilyä sisäilmassa tai sitoutua pinnoille. Sivutuotteet voivat säilyä sisäilmassa kuukausia, jopa pidempään.

– Myös otsoni vaikuttaa suoraan haitallisesti materiaaleihin, ja näissä reaktioissa syntyy terveydelle haitallisia sivutuotteita, kuten VOC-yhdisteitä, aldehydejä ja ketoneita. Se myös haurastuttaa ja vanhentaa materiaalia ja aiheuttaa värien haalistumista.

Biosidikäsittely tulee tehdä ammattitaitoisesti turvallisia työtapoja ja varoaikoja noudattaen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisen kannanoton mukaan biosidien käyttöä ei suositella ratkaisuksi homeongelmiin, homesiivouksen tehostamiseen tai homekasvuston ehkäisyyn.

– Biosideja tulisi käyttää vain joissakin poikkeustapauksissa, kuten viemärivahinkojen yhteydessä, jolloin tila on rajattu. Tällöin tila tulisi ennen käsittelyä tyhjentää irtaimistosta, vaurioitunut rakenne poistaa ja pinnat puhdistaa ennen desinfiointia. Otsonointia käytettäessä hajunpoistoon otsonin leviäminen esim. ilmanvaihdon kautta muihin tiloihin tulee estää, Leppänen sanoo.

Leppänen suosittelee, että biosidikäsittelyn tekisi aina alan ammattilainen.

– Työntekijöiden suojelemiseksi yrityksillä tulee olla tarkat ohjeet biosodien käytöstä ja niihin liittyvistä mahdollisista terveysvaikutuksista. Kaikkien biosidien käytön jälkeisen varoajan tulisi olla vähintään 24 tuntia ja otsonoinnin 48 tuntia. Otsonoinnin jälkeen tilan ilmanvaihtoa tulisi tehostaa kahden vuorokauden ajan, jonka jälkeen kaikki pinnat tulee puhdistaa huolellisesti, Leppänen muistuttaa.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli






Aiheesta Tutkimus

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020