YLE uutisoi vaarallisista desinfiointiaineista 14.1.2013. Desinfiointiaineita on käytetty asuntojen, koulujen ja päiväkotien desinfiointiin kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen ja vaurioiden ehkäisemiseksi. Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan desinfiointiaineita ei kuitenkaan tarvita homekorjauksissa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoittaa myös käyttämästä rakennusten sisätilojen käsittelyyn desinfiointiaineita, jotka sisältävät polymeerisiä guanidiineja.
—Desinfiointiaineiden sijaan pitäisi keskittyä huolelliseen pölyttömäksi siivoukseen ja kaikkien pintojen läpikäyntiin. Koska pinnoilla ei ole mikrobikasvulle otollisia olosuhteita, epäpuhtausjäämät pinnoilta voidaan poistaa huolellisella siivouksella tavanomaisin siivousainein, vanhempi asiantuntija Eero Palomäki Työterveyslaitoksesta kertoo.
Vaurioituneissa rakenteissa saatetaan toisinaan käyttää turhaan desinfiointiaineita ikään kuin varmuuden vuoksi tilaajan vaatimuksesta.
Aineiden käytön sijaan pitäisi keskittyä kaikkien vaurioituneiden materiaalien uusimiseen. Jäljelle jäävät mm. kiviaines- tai betonirakenteet voidaan puhdistaa mekaanisin menetelmin (hiekka-, rae- tai hiilihappojääpuhallus). Varmin tapa poistaa epäpuhtaudet on pintojen läpikäynti kosan -kuumennuksella lyhytaikaisesti, jolloin ei lämmitetä itse rakennetta läpi, vaan tehdään vain pintapuhdistus.
—Jos esimerkiksi betonipinnoilla käytetään nestemäisiä desinfiointiaineita, ne kastelevat rakenteen ja aiheuttavat kuivatustarvetta. Aineiden sisältämä vesi myös voi synnyttää uutta mikrobikasvustoa, koska tehoaineiden vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen. Lisäksi voi muodostua hajuhaittoja muun muassa klooriyhdisteiden emittoituessa, Palomäki muistuttaa.
laatikko:
Osana kansallisia hometalkoita Työterveyslaitos on laatinut yhdessä muiden toimijoiden kanssa Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus -ohjeen. (ks. www.ttl.fi => Aihealueet => Työympäristö => Sisäilma ja -ympäristö)
Tukes varoittaa vaarallisten kemikaalien käytöstä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoittaa kuluttajia käyttämästä rakennusten sisätilojen käsittelyyn desinfiointiaineita, jotka sisältävät polymeerisiä guanidiineja. Näitä eliöntorjunta-aineita käytetään esimerkiksi homevaurioisten tilojen sekä irtaimiston käsittelyssä. Koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa erään guanidiinibiosidin on havaittu vahingoittavan hengityselimiä, aiheuttavan allergisia ihoreaktioita ja vaurioittavan silmiä. Sen epäillään aiheuttavan myös syöpää.
|
Desinfiointiaine sisältää polymeeristä guanidiinibiosidia, jos sen etiketissä lukee oligo(2-(2-etoksi)etoksi-etyyliguanidiniumkloridi (Akacid), PHMG, Akacid forte tai polyheksametyleenibiguanidi eli PHMB. |
Haitallisinta näiden aineiden käyttö on suihkutettuna, koska silloin ihmiset altistuvat niille hengitysteitse. Altistuminen kyseisille aineille on mahdollista myös, jos niitä on suihkutettu asuintiloihin ja ilmanvaihtokanaviin. Kun esimerkiksi sohva käsitellään guanidiinibiosidia sisältävällä desinfiointiaineella, nämä aineet jäävät sohvan pinnalle, saattavat pölistä ja kulkeutua hengityksen mukana elimistöön.
Tukes tähdentää, että homeisten rakennusten korjaamisessa oleellisinta on estää rakenteiden kostuminen ja ensisijaisena korjaustoimenpiteenä tulisi olla rakenteiden vaihtaminen.
Tukes valvoo tehostetusti
EU:ssa on jo päätetty kieltää guanidiinibiosidit PHMG ja Akacid, joiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön on vain osittaista tietoa. Rajoitukset ovat jo astuneet voimaan tiettyjen biosidikäyttöjen osalta, ja ne koskevat muitakin biosidisiä käyttötarkoituksia vuoden 2013 helmikuun alusta.
Tukes on pyytänyt tiedotteessaan 30.11.2012 yrityksiä tarkistamaan markkinoimiensa biosidivalmisteiden koostumuksen ja käyttötarkoituksen sekä poistamaan markkinoilta kielletyksi tullutta tehoainetta sisältävät valmisteet. Tukes valvoo kieltopäätösten noudattamista tehostetusti vuonna 2013.
Parhaillaan EU:ssa on valmisteilla PHMB:n riskinarvio. Alustavien tulosten perusteella PHMB on terveydelle erityisen vaarallista joutuessaan elimistöön hengityksen kautta sekä kerta-annoksena että toistuvan altistumisen seurauksena. Sen on todettu olevan myös ihoa herkistävää ja aiheuttavan vakavan silmävaurion vaaran. Aineen vaaraominaisuuksista johtuen on todennäköistä, että myös PHMB:n käyttötapoja ja -kohteita tullaan rajoittamaan.
PHMB:n vaaroista johtuen Tukes suosittelee, ettei PHMB:tä sisältäviä suihkutettavia desinfiointiaineita käytettäisi sisätiloissa ja että näiden aineiden valmistajat ja maahantuojat korvaisivat ne vähemmän vaarallisilla aineilla tai käsittelyillä.
Kemikaalilain mukaan yritykset ovat vastuussa markkinoimiensa ja käyttämiensä kemikaalien turvallisuudesta. Jos tilojen käsittelyistä epäillään aiheutuneen haittoja, tulee asiasta olla yhteydessä valmisteen markkinoijaan tai palvelun tarjonneeseen yritykseen.
Lisätiedot:
Työterveyslaitos
Home- ja kosteusvauriot, siivous vanhempi asiantuntija Sirpa Rautiala,
puh. 030 474 7168, 046 851 1813
Kemikaalit (desinfiointiaineet) tiimipäällikkö Tiina Santonen, puh. 030 474 2666
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)ttl.fi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
ylitarkastaja Kimmo Karhi, puh. 029 5052 025
ylitarkastaja Tapio Korkolainen, puh. 029 5052 114
johtaja Esa Nikunen, puh. 029 5052 107
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)tukes.fi