Indoor Air 2018 – maailman uusinta sisäilmatutkimusta

Sisäilmastotutkimuksen laajin maailmanlaajuinen katsaus, Indoor Air 2018 konferenssi, pidettiin heinäkuun lopulla Philadelfiassa itärannikolla Yhdysvalloissa. Sisäilma- asioita käsittelevän konferenssisarjan takana on vuona 1990 perustettu kansainvälinen sisäilmastotutkijoiden järjestö ISIAQ , johon kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa, myös Suomesta.

Meidän Sisäilmayhdistyksemme on jokseenkin saman ikäinen ja toimii monin tavoin yhteistyössä ISIAQn kanssa. Itse Indoor Air konferenssisarja on kuitenkin vanhempi kuin sen takana oleva järjestö. Ensimmäinen konferenssi pidettiin jo vuonna 1978 Kööpenhaminassa.

IA 2018 konferenssi oli aihepiiriltään erittäin laaja. Tilaisuus järjestettiin Philadelfian keskustassa sijaitsevassa konferenssikeskuksessa, jonka alakerrassa oli iso ostoskeskus. Isännyyttä hoiti Drexel yliopisto ja konferenssin presidenttinä toimi professori Michael Waring. Osanottajia oli pitkälti toista tuhatta ja esityksiä lähes tuhat. Tälläkin kertaa esillä oli monta sisäilmaston ongelmien kanssa työskentelevien kannalta mielenkiintoista aihetta. Niistä seuraavassa hyvin lyhyesti. Lisää Indoor Air konferenssista voi lukea Sisäilmayhdistyksen matka-apurahaa saaneiden jatko-opiskelijoiden matkakertomuksista.

Matkakertomukset:
Maria Valkonen, Tutkija 
Tero Marttila,Tutkija/tohtorikoulutettava
Katja Tähtinen,Vanhempi asiantuntija, TTL

Kemian tutkimukseen rahoitusta

Amerikkalaiseen tyyliin esille pääsivät myös tärkeät rahoittajat. Iso ja merkittävä säätiö Sloan Foundation on viime vuosina panostanut paljon sisäilmatutkimukseen. Rahoitusta ovat saaneet jonkin verran myös ulkomaiset tutkijat yhdysvaltalaisten ohessa. Sloan säätiö järjesti muun muassa muutama vuosi sitten ison sisäilman mikrobeihin keskittyneen seminaarin Kuopiossa. Sisäilman mikrobeihin keskittynyt tutkimus olikin monta vuotta säätiön erikoisrahoituksen kohteena. Sen tulokset olivatkin tässä Indoor Air konferenssissa vahvasti esillä.

Nyt säätiö on päättänyt keskittää voimavaroja sisäilman kemian tutkimukseen, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Pertti Pasanen Kuopiosta. Tämä on hänestä erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä aihepiiri. Kemialliset reaktiot sisäilmassa ovat tosi monimutkaisia ja tilannetta vaikeuttaa ihminen itse, joka aiheuttaa olemassaolollaan ja vaikutuksellaan vaikeasti tutkittavia reaktioita lähiympäristössään. Myös ihmisestä itsestään lähtevien haitallisten komponenttien tutkimiseen liittyviä sessioita oli useampia.

– Näiden monimutkaisten kemiallisten prosessien kattavia tutkimustuloksia saadaan kuitenkin vielä odottaa, Pasanen arveli.

– Meidän rakennusmateriaalien M1 luokitukseen läheisesti liittyviä esityksiä oli vähän, kertoi Pasanen, joka on luokitusta Suomessa kehittävän Rakennustietosäätiön työryhmän puheenjohtaja.

– Muuten haihtuvien orgaanisten aineiden VOC:n vaikutukset ja synty tulivat esille. Ongelmia siinä on, näyttää siltä, että raskaampien puolihaihtuvien SVOC:ien poistaminen esimerkiksi pesun avulla on odotettua vaikeampaa.

Suomalaisten rooli näissä asioissa on merkittävä etenkin erilaisten pintojen todellisten päästöjen tutkimisessa. Pinnoilla tapahtuvista reaktioista johtuen nämä päästöt saattavat poiketa hyvinkin paljon alkuperäisestä. Kuopion yliopistossa väitellyt ghanalaisen Jacob Mensah –Attipoe esitteli home-mikrobien vaikutusta eri pintamateriaalien päästöihin.

– Eräät materiaalit, kuten kipsilevyt kun muuttavat emissioitaan merkittävästi mikrobien vaikutuksesta, kaikki materiaalit eivät tietenkään näin tee, kertoo Pasanen.

Tutkimuksessa menossa sukupolven vaihdos

Pertti Pasanen totesi, että sisäilmatutkimuksessa tapahtuva sukupolvenvaihdos tuli selvästi esille. Eräänlainen katsaus tilanteeseen ennen ja nyt olikin vuoden 2002 IA konferenssin presidentin, kalifornialaisen Hal Levinin esitys sisäilmatutkimuksen tilasta ja suuntauksista aiemmin. Hal on toiminut aktiivisesti alusta alkaen ISIAQ:n työssä. Kysymyksen asettelu on selvästi muuttunut, vaikka kokonaiskuva on säilynyt ennallaan.

– Nyt tiedetään tutkijoiden vuosien työn ansiosta paljon enemmän kuin ennen, Pasanen toteaa. Tutkimus on sen myötä jakaantunut yhä pienempiin ja tarkempiin, mutta myös entistä harvempia kiinnostaviin, osa-alueisiin. Se saattaa vaikuttaa myös tällaisten laaja-alaisten konferenssien tulevaisuuteen.

Kuten ennenkin suomalaisten merkittävä panos alan tutkimukseen oli hyvin esillä. THL:n Maria Valkonen palkittiin yhtenä konferenssin parhaista opiskelijapapereista. Pääpaino tällä kertaa oli tietenkin Yhdysvaltojen oman laajan tutkijakaartin saavutuksilla. Seuraava Indoor Air konferenssi pidetään Etelä-Koreassa, jossa varmasti Kaukoidän yhä voimistuva alan tutkimus tulee vahvasti esillä.

Laajempaa yhteistyötä halutaan

Kansainvälisen ISIAQ:n piirissä toimii myös useita kansallisia sisäilmayhdistyksiä. Meitä lähinnä olevien pohjoismaisten yhdistysten sekä Hollannin yhdistyksen kesken heräteltiin Indoor Air konferenssin yhteydessä jälleen yhteistoimintaa. Aktiivisuutta ja tarvetta tähän löytyy etenkin Ruotsin Swesiaq:n puolelta. Se on vahvasti uudistamassa toimintaansa, sillä aiemmin puhtaasti tutkijoiden yhteisö päätti keväällä sallia mukaan myös niin sanotut kannattavat yritysjäsenet. Meillä Suomessa yhteistyö on toiminut näin jo lähes alusta saakka. Poikkeuksellista ja hyödyllistä Suomen kohdalla on myös todettu yhdistyksen tiivis kontakti ministeriöihin ja muihin päättäviin elimiin.

–Tuon kontaktin puutetta valittivat useat järjestöt, kertoi Sisäilmayhdistystä kokouksessa edustanut Pertti Pasanen. Esimerkiksi Islannissa on tähän kuitenkin jo vahvasti suuntauduttu ja kontakteja solmittu. Hollannissa on taas järjestetty Suomen sisäilmastoseminaaria vastaava seminaari.

Itse ISIAQ jatkaa entisiä toimintojaan. Indoor Air ja Healthy Building kongresseja järjestetään jatkossa nykyiseen tapaan joka toinen vuosi. Tärkeä on myös yhteinen tieteellinen julkaisu Indoor Air Journal, jonka merkitys ja arvo tieteellisenä foorumina on vuosien mittaan lisääntynyt. Tässä konferenssissa järjestettiin myös nuorille tutkijoille oma koulutussessio, joka sai suuren suosion. Suomessa THL:ssä toimiva alun perin itävaltalainen tutkija Martin Täubel oli tuossa tilaisuudessa vahvasti vetovuorossa. ISIAQ:n Jäsenyyden kautta tutkijat saavat merkittäviä etuja sekä urakehitykselle tärkeitä kontakteja. ISIAQ:n hallituksessa on tällä kertaa vain yksi suomalainen, tohtori Ulla Haverinen- Slaughessy. Hän toimii tällä hetkellä tutkijana sekä Yhdysvalloissa että meillä THL:ssä.

teksti: Esko Kukkonen

Jaa artikkeli


Aiheesta Sisäilmayhdistys

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018