Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia ja lisää poissaoloja

Asumisterveysasetuksen mukainen ilmanvaihto kouluissa johtaa parempiin oppimistuloksiin, ilmenee THL:n koordinoimasta tutkimuksesta. Huono ilmanvaihto lisää oppilaiden poissaoloja.

Suomen koulujen sisäilmaongelmista on tullut eräänlainen kulkutauti. Koulujen korjaamista riittää Hangosta Utsjoelle.  Joistakin piireistä on tuotu julkisuuteen ehdotus koulujen ilmanvaihdon vaatimustason alentamiseksi, mutta totuus lienee toisenlainen. Pikemminkin koulujen ilmanvaihtoa pitäisi nykyisestä parantaa, jos olemme huolissamme oppilaiden hyvinvoinnista ja ennen kaikkea oppimisesta.

Aihetta lähestyi elokuun alussa myös THL, jonka mukaan koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia.  Nämä tuoreet tulokset ovat sopusoinnussa kansainvälisten tutkimusten kanssa ja vastaavia oli esillä myös kesän Indoor Air 2016 -kongressissa.

Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimukseen osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohella Aalto-yliopisto ja Opetushallitus ja sitä rahoitti Suomen Akatemia.

THL:n koordinoimassa tutkimuksessa käytettiin Opetushallituksen vuonna 2007 tekemää 6-luokkalaisten matematiikan kansallista arviointia, joka perustui 334 koulun satunnaisotokseen (6787 oppilasta).  THL keräsi tausta- ja terveystietoja samojen koulujen oppilailta kyselyllä keväällä 2007 (vastausprosentti noin 63). Aalto-yliopisto mittasi 6. luokkien lämpötilaa ja ilmanvaihdon riittävyyttä 60 koulussa (108 luokkahuonetta). Lisäksi THL lähetti kyselyt kaikille Suomen alakoulujen rehtoreille (2769 rehtoria) joulukuussa 2007 (vastausprosentti 42).

Vaikutus on suurin matematiikan oppimisessa

Kouluissa, joiden ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, oli oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti keskimäärin neljä prosenttia suurempi kuin kouluissa, joissa ilmanvaihto ei täyttänyt asetusta, kertoo Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan ilmanvaihdon tulee olla vähintään 6 litraa ilmaa sekunnissa oppilasta kohden.

Myös korkea sisälämpötila vaikutti oppimistuloksiin: ne oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet luokan lämpötilaa liian korkeaksi, ratkaisivat keskimäärin neljä prosenttia enemmän matematiikan tehtäviä kuin oppilaat, jotka kokivat luokkahuoneen sisälämpötilan päivittäin korkeaksi. Matematiikan oppimistuloksissa näkyi myös, jos oppilailla oli ollut hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja tai päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia vähintään viikoittain.

Ilmanvaihto oli riittämätön useimmissa luokissa

Rehtorit arvioivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 38 prosentissa kouluista. Sen sijaan mittaustulokset kertoivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 58 prosentissa luokkahuoneista. Mittauksissa ilmanvaihto ei ollut riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto.

Asetuksen mukaisen ilmanvaihdon varmistamiseksi tarvitaan tämän tutkimuksen mukaan koneellinen sekä tulo- että poistoilmanvaihto. Lisäksi luokkien ilmanvaihto tulee säätää oppilasmäärän mukaiseksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän luokassa oli oppilaita, sitä vähäisempi oli ilmanvaihto oppilasta kohden, jolloin myös luokan lämpötila kohosi. Luokkahuoneiden lämpötila oli epätyydyttävä 11 prosentissa kouluista lämmityskauden aikana ja 18 prosentissa lämmityskauden ulkopuolella. Noin kolme prosenttia oppilaista kertoi luokan korkean lämpötilan haittaavan päivittäin, toiset kolme prosenttia raportoi sen haittaavan viikoittain.

Kosteus- tai homevaurioita sekä rehtorit (27 %) että koulut tarkastaneet tutkijat (24 %) raportoivat olevan noin joka neljännessä koulussa.

Oppilaiden oireet ovat yleisiä

Tutkimukseen osallistuneista oppilaista noin 43 prosenttia kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitysteiden oireesta (tukkoinen nenä, nuha, kuiva tai kipeä kurkku, käheä ääni, kuiva tai limainen yskä, kuume). Oireista kärsivien osuus vaihteli kouluittain 17–69 prosentin välillä. Analyysien perusteella vaihtelusta 70 prosenttia selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla.

Kouluissa, joissa rehtori kertoi olevan kosteus- tai homevauriota, oli oireilevia 1,8 kertaa enemmän kuin vauriottomissa kouluissa. Jos koulussa oltiin tyytymättömiä luokkien lämpötilaan, oli oireilevia 1,5 kertaa enemmän.

Hengitystieinfektioiden vuoksi koulusta oli lukukauden aikana poissa 46 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oppilaista. Osuudet vaihtelivat kouluittain 18–83 prosentin välillä.

”Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kouluympäristö anna kaikille oppilaille tasa-arvoisia työskentelymahdollisuuksia,” arvioi erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaugnessy THL:stä. ”Erot työskentelyolosuhteissa näkyvät sekä oppimistuloksissa että oppilaiden oireissa ja poissaoloissa.”

Lähteet:

Toyinbo O et al., Building characteristics, indoor environmental quality, and mathematics achievement in Finnish elementary schools, Build Environ, 104, 114-121, 2016. 

Toyinbo O et al., Modeling associations between principals’ reported indoor environmental quality and students’ self-reported respiratory health outcomes using GLMM and ZIP models, Int. J. Environ. Res. Public Health, 13(4), 385, 2016. 

Turunen M et al. Indoor environmental quality in school buildings, and the health and wellbeing of students, Int. J. Hyg. Envir. Heal., 217, 733–739, 2014.

Lisätietoja:

erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

ulla.haverinen(at)thl.fi   p. 029 524 6362

Jaa artikkeli






Aiheesta Tutkimus

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020