Huonekasvit lisäävät kodin sisätilojen mikrobiston moninaisuutta eli diversiteettiä. Tämä selviää Indoor Air -tiedejulkaisussa julkaistusta tutkimuksesta, joka on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja kansainvälisten kumppanien yhteistyönä.

Vanhusten, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja toimintayksiköiden sisäilmassa on löydetty viitearvoa* korkeampia radioaktiivisen radonkaasun pitoisuuksia. Asiaa selvitettiin Säteilyturvakeskuksen, Valviran, aluehallintoviranomaisten ja kuntien terveydensuojelun yhteisessä kampanjassa.

THL:n ja Työterveyslaitoksen tekemän tuoreen selvityksen mukaan kotien VOC- (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja formaldehydipitoisuudet ovat Suomessa pieniä. Tavanomaiset pitoisuudet alittavat selvästi kansainväliset terveysperusteiset ohjearvot sekä asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajat.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) on todettu olevan yksi mahdollinen syy sisäilmaoireilun taustalla. Tuoreen väitöskirjan mukaan sisäilman VOC-mittauksissa tulisi huomioida nykyistä laajemmin päästölähteet, ilmanvaihto ja painesuhteet.

Rakennusten kosteusvaurioihin on liitetty lisääntynyt hengitystieoireiden ja astman riski. Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko kosteusvauriorakennukseen liittyvistä astmoista tunnistaa erityinen geeniprofiili. Tutkimuksessa kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavilta ei löytynyt erityistä geeniprofiilia, joka erottuisi terveiden henkilöiden geeniprofiileista. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneiden ympäristöherkkien geeniprofiili erottui selvästi muista ryhmistä.

Ihmiset kokevat useat kosteusvaurioihin liittyvät terveysriskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat. Tämä käy ilmi THL:n valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa väestön käsityksiä kosteusvaurioiden terveyshaitoista.