Pohjoismaista ilmanvaihtoalan yhteistyötä tiivistetty

Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä laadukkaan sisäympäristön luomisessa. Siksi myös pohjoismainen yhteistyö ilmanvaihdon alalla on tänä päivänä yhä tärkeämpää, sillä haasteet ovat yhteisiä ja uutta tietoa tarvitaan.

Pohjoismaissa kulttuuri, rakentamistapa ja ilmasto muistuttavat toisiaan, joten Pohjoismaiden väliselle yhteistyölle on paikkansa, ja se on suhteellisen vaivatonta. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet.

Toimiva ilmanvaihto on tärkeää paitsi ihmisten hyvinvoinnille myös energiatehokkuuden kannalta. Huonon ilmanlaadun kustannukset voivat vuositasolla olla miljardeja euroja, ja niitä voidaan vähentää ilmanvaihtoa parantamalla.

– Pohjoismaissa on hyvää osaamista korkealaatuisten sisäympäristöjen rakentamiseen. Tämä tieto on pidettävä ajan tasalla, sanoo VSF:n (VVS Föreningen i Finland rf) ja SCANVACin  toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist.

Siru Lönnqvist

– Pohjoismainen yhteistyö on voimavara, joka on vain osittain tiedostettu, kirjoittaa puolestaan LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen blogikirjoituksessaan, jossa hän toivoo pohjoismaista yhteistyötä ilmanvaihtotekniikkaan.

Pohjoismaat ovat tehneet ilmanvaihdon saralla yhteistyötä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Suomen ja Ruotsin liityttyä Euroopan Unioniin 1995 yhteistyö hiipui, mutta sitä on sittemmin viritelty uudelleen.

Keväällä 2020 pohjoismainen yhteistyö elvytettiin NVG Nordic Ventilation Groupin uudelleen aktivoimisen myötä. Seppänen oli aktiivinen ryhmän kokoamisessa, ja hän toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmään kuuluu tutkijoita sisäilman ja ilmanvaihdon alalta. NVG on osa SCANVACin eli pohjoismaisten LVI-yhdistysten yhteistyöorganisaation toimintaa. Ryhmän tavoitteena on edistää Pohjoismaiden välistä tietojen ja kokemusten vaihtoa.

Pohjoismaiden ilmanvaihto-ohjeiden ja yhteistyön hanke

Viime vuoden lopulla sai virallisesti alkunsa Nordic Ventilation Guidelines and Co-operation -hanke, jonka tavoitteena on verrata keskenään Pohjoismaiden ilmanvaihto-ohjeita – ilmanvaihdon mitoitusta ja teknistä toteutusta – huomioimalla energiatehokkuus ja terveysnäkökohdat – sekä ehdottaa, miten ohjeita voidaan parantaa ja yhdenmukaistaa.

– Tavoitteena on luoda ilmanvaihdon alalle pohjoismainen foorumi, jossa voidaan jakaa tietoa ja keskustella asioista, projektia koordinoiva Lönnqvist sanoo.

– Jokaisella maalla on omat rakentamismääräyksensä ja alemman tason ohjeistuksensa, mikä saattaa aiheuttaa haasteita pohjoismaisilla markkinoilla. Ilmanvaihto-ohjeiden yhdenmukaistaminen on siksikin hyödyllistä.

Nordic Ventilation Guidelines and Co-operation -hankkeen juuret sijoittuvat jo syksylle 2019, jolloin Seppänen ja Lönnqvist ehdottivat pohjoismaista yhteistyöhanketta ympäristöministeriölle, josta Teppo Lehtinen ja Pekka Kalliomäki veivät idean eteenpäin kollegoilleen Pohjoismaissa. Vesi- ja viemäripuolella on jo useita vuosia toiminut menestyksellisesti pohjoismainen yhteistyöverkosto, Nordiska vattenskadegruppen. Vastaava yhteistyöverkosto todettiin hyödylliseksi myös ilmanvaihtopuolelle. Pohjoismaiset ilmanvaihtomääräyksiä valmistelevat viranomaiset kiinnostuivat hankkeesta. Lähdettiin liikkeelle määrittämällä pohjoismainen yhteistyöverkosto ilmanvaihdon viranomaistoiminnan, tutkimuksen, teollisuuden, konsultoinnin ja ammattijärjestöjen alueella.

– Parhaillaan kerätään, vertaillaan ja analysoidaan pohjoismaisen ilmanvaihdon määräyksiä ja ohjeita; identifioidaan ja analysoidaan ilmanvaihdon toteutuksen ongelmakohtia ja kuvataan hyviä ja huonoja ratkaisuja. On perustettu pohjoismaisia työryhmiä ja asetettu niille tavoitteet ja valmistellaan aiheesta webinaaria syksylle hankkeen tulosten esittelyä ja hankkeen jatkokehittelyä varten, Lönnqvist selventää.

Hankkeen aikana on myös kerätty koronaviruksen torjunnan ohjeistuksia ja määritetty keskeiset mallit sekä osapuolet.

Lönnqvist toimii tutkija- sekä viranomaisryhmän sihteerinä.

– Jo nyt on selvästi nähtävissä, että osallistujat kokevat yhteistyön hyödylliseksi. Lähes samoja asioita mietitään kaikissa Pohjoismaissa. Webinaarissa toisilleen puhuvat niin viranomaiset, tutkijat kuin myös teollisuuden edustajat.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä SCANVACin, pohjoismaisten yliopistojen ja viranomaisten sekä teollisuuden ja liike-elämän kanssa. Suomessa hanketta koordinoi VVS Föreningen i Finland rf (VSF), Jamira Oy:n, Sisäilmayhdistys ry:n, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n (Talteka) ja Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n tuella. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö, ja se kestää vuoden 2021 loppuun.

Lue lisää hankkeesta TÄÄLTÄ.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli







Aiheesta EU

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2021