Sisäilmaongelmien selättäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, yhtenäisiä toimintatapoja ja vuorovaikutusta

SisäPri-hankkeen – Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa – mukaan vain neljäsosalla kunnista on pitkän aikavälin investointisuunnitelma. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

SisäPri-hanke keskittyi kuntien investointien hallintaan ja sisäilmakorjausten keskinäiseen priorisointiin. Hankkeen toteuttamisesta vastasivat Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja FCG Finnish Consulting Group. Selvitys on sidoksissa valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -ohjelmaan.

Suomen Kuntaliitto toteutti hankkeessa kyselytutkimuksen Manner-Suomen kuntien tilajohtajille tai toimitilahallinnosta vastaaville henkilöille. Kyselyyn saatiin 89 vastausta 84 kunnasta. Tutkimuksella selvitettiin, minkälaista yhteistyö on kuntien sisäilmakorjauksiin liittyvissä investoinneissa ja minkälaisia ratkaisumalleja kunnilla on jo käytössään.

Vuorovaikutuksen ja toimijoiden välisen yhteistyön todettiin olevan tärkeää kuntien investointien priorisoinnissa. Vuorovaikutukseen liittyviä toimintatapoja selvitettiin hankkeessa kolmella tasolla: valtakunnallisella, alueellisella sekä kunnan sisäisellä tasolla.

–  Valtakunnan tasolla korostui olemassa olevaan lainsäädäntöön liittyvän ohjeistuksen kehittäminen. Alueellisella tasolla nähtiin halukkuutta asiantuntemuksen, hyvien toimintatapojen ja yhteisten resurssien jakamiseen, ja esim. alueellisten työpajojen järjestämistä pidettiin hyvänä ratkaisuna yhteistyölle, Kaisa Mäntynen Suomen Kuntaliitosta kertoo.

Kaisa Mäntynen.

–  Kunnissa toimintatavat ja prosessit vaikuttavat olevan varsin hyvin tunnistettu. Kunnan sisäisen toiminnan tiivistämisen ja seurannan kannalta hyvänä käytäntönä koettiin teknisen toimen ja tilojen käyttäjien yhteisen sisäilmaryhmä tai ryhmä, jossa kaikki hallinnonalat ovat edustettuina. Kehittämistä nähtiin mm. viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien välisessä vuorovaikutuksessa.

Selvityksen mukaan julkinen paine vaikuttaa investointeihin liittyvään päätöksentekoon, eikä päätöksenteko perustu aina objektiiviseen harkintaan ja vuoropuheluun.

– Kuntien tulisikin tunnistaa ja arvioida, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa. Kuntien tulisi myös kehittää ja kytkeä objektiivisia arviointimenetelmiä päätöksenteon tueksi, Mäntynen toteaa.

Kuntien ratkaisumallit investointitarpeiden tunnistamisessa ja priorisoinnissa

Kunnissa on selvä tarve pidemmän aikavälin suunnitelmallisille toimintatavoille. Merkittävältä osalta kunnista puuttuu pitkän tähtäimen toimintaa ohjaava investointisuunnitelma; vain 26 prosentissa kunnista on pitkän tähtäimen investointiohjelma.

–  Investointitarpeiden tunnistaminen edellyttää kunnan palvelutarpeen, palveluverkkojen sekä kunnan taloudellisen kantokyvyn tulevaisuuden näkymien määrittelyä ja arviointia. Ja mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä suurempi tarve tälle on, Mäntynen sanoo.

Ratkaisumalleja tarvitaan mm. toiminnan ennustettavuuden parantamiseksi.

– Kunnissa nähdään tärkeäksi laatia pitkän ajan kiinteistöstrategia ja luoda investoinneille oma budjettimenettely. Lisäksi investointien päätöksenteon tueksi olisi hyvä laatia elinkaarikustannusvertailut, arvio kiinteistökohtaisesta pitoajasta sekä kapasiteettitarkastelu olemassa olevasta kiinteistökannasta.

Sisäilmaryhmien tuen tarve ja merkitys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teetti hankkeessa kyselytutkimuksen sisäilmaryhmien tuen tarpeesta ja merkityksestä sisäilmakorjausten priorisoinnissa. Kunnista saatiin 107 vastausta, joka kattaa noin 32 % kaikista Manner-Suomen kunnista.

Sisäilmaryhmätyöskentely nähdään kunnissa hyvänä käytäntönä hallita ja ratkaista sisäilmatilanteita. Erityisen tärkeiksi koettiin tilanteisiin reagoimisen nopeus, avoimuus, hyvä yhteistyö, toimintamallit ja viestintä.

– Sisäilmatilanteen selvittämisessä toimivammaksi yhteistyömalliksi koetaan nopeasti kohteeseen jalkautuvat työparit ja pienryhmät. Myös moniammatilliset yhteistyöryhmät koetaan tärkeiksi, Mäntynen sanoo.

– Sisäilmaryhmät painottavat viestinnän ja tiedonkulun tärkeyttä, myös sisäisessä viestinnässä.

Lue myös: SisäPri-hankkeen loppuraportti

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli







Aiheesta Toimintamallit

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2021