Tuoreita sisäilma-alan väitöksiä

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun rakennustekniikan laitokselta on syksyn 2020 mittaan valmistunut neljä sisäilma-aiheista väitöskirjaa. Camilla Vornanen-Winqvist väitteli 4.9., Emmanuelle Castagnoli 10.9., Katja Tähtinen 7.10. ja Kati Järvi 9.10.

Camilla Vornanen-Winqvist tutki väitöskirjassaan ”Sisäilman epäpuhtaudet, koetut oireet ja koneellisen ilmanvaihdon vaikutukset koulurakennuksissa” koettua ja mitattua sisäilman laatua kouluissa, joissa koettiin sisäilmaongelmia, ja kouluissa, joissa käyttäjävalituksia ei ollut. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihdon ylipaineistuksen vaikutusta sisäilmaan, oireiluun ja rakennuksen kosteusrasitukseen.

Tutkimuksessa ei löydetty tavallisilla tutkimuksilla mitattavia eroja koulujen välillä. Koulujen väliltä löytyi eroja, kun tutkittiin ilmanvaihtokoneen poistosuodattimen mikrobistoa yksittäisiin indikaattorilajeihin keskittyen. Yksittäisten lajien löytyminen ei merkitse suoria yhteyksiä sisäilman haitallisuuteen tai oireiluun, mutta tutkimustapaa kannattaisi kehittää. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin opettajille ja oppilaille online-käyttäjäkysely, jonka käyttöä suositellaan silloin, kun halutaan kerätä tietoa tiettyyn tilaan tai aikaan liittyvästä koetusta sisäympäristöstä. Tutkimuskohteiden ilmanvaihdon toiminnassa havaittiin merkittäviä ongelmia.

Vornanen-Winqvistin väitöskirja on luettavissa täällä.


Emmanuel Castagnoli tutki väitöskirjassaan ”Novel detection methods and knowledge of indoor emissions from building materials, fungi, and cleaning agents” uusia menetelmiä rakennusmateriaalien, sienten ja puhdistusaineiden aiheuttamien sisäilmaemissioiden havaitsemiseksi.

Castagnoli toteaa, että sisäilman epänormaali kosteustaso voi nopeuttaa rakennusmateriaalien hajoamista ja edistää homeen kasvua. Tutkimus osoittaa, että uuden sukupolven PVC-lattiapäällysteiden hajoamisen aiheuttamia päästöjä on vaikea arvioida, mikä voi vaikeuttaa piilossa olevien kosteusvaurioiden havaitsemista lattiarakenteesta ja voi johtaa vakavampiin ongelmiin. Mikrobitoksiinien kulkeutumistapaa sisäympäristöön ei vielä myöskään tunneta, vaikkakin pisarat saattavat olla mahdollisia toksiinien kantajia. Tutkimuksessa todettiin, että toksiinien parempi seulontakyky voisi parantaa tietämystä sisäympäristön toksiineista.

Castagnolin väitöskirja on luettavissa täällä.


Väitöskirjassaan ”Koettu sisäympäristö ja altistumisolosuhteet terveydenhuollon työpaikoilla” Katja Tähtinen selvitti altistumisolosuhteiden ja työntekijöiden ryhmätason oire-, olosuhdehaittakokemusten ja psykososiaalisten työympäristökokemusten sekä terveystietojen välistä yhteyttä terveydenhuollon työpaikoilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden oireiden ja olosuhdehaittojen sekä psykososiaalisen työympäristökokemuksen yleisyyttä. 

Tutkimuksessa todettiin, että altistumisolosuhteet eivät ole täysin yhteydessä työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaaliseen työympäristökokemukseen. Silloin, kun tiloissa esiintyy monia eri sisäilman epäpuhtauslähteitä ja ilmanvaihdon puutteita, voi oireisiin ja olosuhdehaittakokemuksiin vaikuttaa monta tekijää. Myös muilla tekijöillä, kuten yksilöllisillä ja organisaatioon liittyvillä tekijöillä voi olla vaikutusta työympäristökokemuksiin. Siksi työ- ja sisäympäristöihin liittyviä ongelmia tulee lähestyä laaja-alaisesti ja moniammatillisesti.

Tähtisen väitöskirja on luettavissa täällä.


Kati Järven tavoitteena oli väitöskirjatutkimuksessaan ”Improved methods for assessing and reducing the health effects of poor indoor air – Kehitettyjä menetelmiä huonon sisäilman laadun terveysvaikutusten arvioimiseksi ja vähentämiseksi” kehittää menetelmiä sisäilman laadun terveysvaikutusten arviointiin ja testata menetelmiä, joiden avulla arviointia voitaisiin parantaa.

Tutkimuskohteina oli sekä vakavasti kosteusvaurioituneita koteja että ongelmalliseksi ja ei-ongelmalliseksi koettuja koulurakennuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että lisääntyneellä mikrobikasvulla rakenteissa oli yhteyttä erityisesti aikuisten heikentyneeseen koettuun terveyteen sekä hengitys- ja yleisoireiden lisääntymiseen. Tavanomaiset sisäilmatutkimukset eivät tuoneet esiin eroja koulujen välillä, mutta ilmanvaihtokoneen poistosuodattimesta otettu mikrobinäyte erotteli koulurakennuksia paremmin, tosin yksittäisen indikaattorilajin osalta. Sisäilman haitallisuuteen tästä ei voida kuitenkaan vetää suoria johtopäätöksiä. Lisäksi suhteellisen pienillä paine-eromuutoksilla voi olla vaikutusta sekä mitattavaan että koettuun sisäilmanlaatuun.

Järven väitöskirja on luettavissa täällä.

Toim. Anna Merikari

Jaa artikkeli






Aiheesta Tutkimus

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020