Uusia tutkimustuloksia THL:stä

Varhaislapsuuden kodin merkittävällä kosteusvauriolla yhteys keuhkojen paikalliseen tulehdustilaan. Jos vanhempi itse kokee oireita sisäilmasta, hän myös useammin raportoi lapsensa oireilevan koulun sisäilmasta.

Varhaislapsuuden kodin merkittävällä kosteusvauriolla yhteys keuhkojen paikalliseen tulehdustilaan

Vakava kosteusvaurio kodin pääasiallisissa oleskelutiloissa voi lisätä lapsilla keuhkojen paikallista, astmaan liitettyä tulehdusta vielä vuosien päästä. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudesta tutkimuksesta, joka julkaistiin Pediatric Allergy and Immunology -tiedejulkaisussa.

Aiemmissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että kodin merkittävä kosteusvaurio voi lisätä lasten riskiä sairastua astmaan. Nyt havaittiin ensimmäisen kerran yhteys myös astmaan liittyvään keuhkojen paikalliseen tulehdukseen. Tulos vahvistaa aiempaa tietoa kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä.

– Tutkimuksen mukaan pienten lasten altistuminen merkittävälle kosteusvauriolle kotona voi johtaa vielä kuuden vuoden iässä havaittavaan paikalliseen tulehdustilaan eli kohonneeseen ulospuhalluksen typpioksidipitoisuuteen. Riski oli sitä suurempi, mitä vakavammasta kosteusvaurioista oli kyse. Kosteusvaurion ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan keuhkojen toimintaan, mitä mitattiin ulospuhalluksen keuhkokapasiteettimittauksilla, kertoo professori Juha Pekkanen.

Astman riskitekijöitä on satoja

Astma on monimuotoinen keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus. Astmaa sairastavat saavat helpommin hengitystieoireita monenlaisista altisteista, myös epäpuhtaasta sisäilmasta. Sadat tekijät sekä ympäristössämme että perimässämme lisäävät astmaan sairastumisen riskiä. Kosteusvauriot eivät ole erityisen voimakas astman riskitekijä. Kosteusvauriosta aiheutuva lisäriski on kuitenkin mahdollista välttää, kun huolehtii rakennusten ja sisäympäristöjen kunnosta.

– Merkittävät kosteusvauriot on syytä korjata asianmukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää kotien asuintiloissa, koska niissä oleskellaan suurin osa ajasta jopa vuosien ajan, toteaa johtava tutkija  Anne Karvonen.

Tutkimukseen osallistui 322 suomalaista lasta, jotka asuivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueilla. Tutkimusinsinööri teki jokaisen lapsen kotiin kosteusvauriokuntoarvion lapsen ollessa noin viiden kuukauden ikäinen. Lasten kasvua ja kehitystä seurattiin kyselytutkimuksilla ja tutkimuskäynnillä kuuden vuoden iässä.

Tutkimus on osa LUKAS-syntymäkohorttiaineistoa, jonka tavoitteena on selvittää elinympäristön mikrobialtistuksen suojaavia tai haitallisia vaikutuksia lasten astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä.

Jos vanhempi itse kokee oireita sisäilmasta, hän myös useammin raportoi lapsensa oireilevan koulun sisäilmasta

Vanhempien oma oireilu ja käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti he raportoivat lapsensa oireilevan koulun sisäilmasta. Jos vanhempi liittää omat oireensa sisäilmaan, hän myös todennäköisemmin liittää lapsensa oireet koulun sisäilmasta johtuviksi..

Tämä selviää THL:n ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin vanhempien ja lasten oireraportointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa The Indoor Air -tiedejulkaisussa.

Samanlainen mutta hieman heikompi yhteys havaittiin, kun oireita kysyttiin lapselta itseltään. Kun lapsen vanhempi kertoi oireilevansa sisäilmasta, myös lapsi itse raportoi kyselyssä enemmän oireita koulun sisäilmaan liittyen.

– Tässä osoitetaan ensimmäistä kertaa, että vanhempien raportoimat oireet ja käsitykset heijastuvat jopa lapsen itsensä raportoimaan sisäilmaan liitettyyn oireiluun. Vanhempien havainnoiminen on lapselle normaali tapa oppia. Tarvitsemme lisää tietoa perheiden käyttäytymismallien vaikutuksesta oireiluun ja siitä kertomiseen, sanoo psykologi Sanna Selinheimo.

Kuva:THL

Avaa iso kuva

Tutkimuksen tulokset eivät muuttuneet, vaikka analyyseissä huomioitiin koulurakennusten sisäilman laatu, vanhempien ja lasten allergiset sairaudet sekä perheen sosioekonominen tilanne. Yhdenmukainen tulos havaittiin kahdessa erillisessä aineistossa.

Käsitykset sisäilman terveyshaitasta voivat heijastua käyttäytymiseen

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että käsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta terveydelle ovat yhteydessä lisääntyneeseen oireista kertomiseen. Käsitykset vaikuttavat muun muassa oireista ja kehon reaktioista tehtäviin tulkintoihin.

– Tulosten perusteella mitä vakavampia oireita vanhempi itse koki, sitä todennäköisemmin hän raportoi lapsen saavan oireita koulun sisäilmasta. Vaikutus oireiluun oli voimakkaampi kuin esimerkiksi kosteusvaurioiden tai sisäilman epäpuhtauksien oireita lisäävä vaikutus. Se, että oireiden raportointiin liittyy monta tekijää, on tärkeää huomioida paitsi tulkittaessa sisäilmakyselyjen tuloksia, myös edistettäessä oireilevan lapsen hyvinvointia”, sanoo professori Juha Pekkanen.

Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta toisistaan riippumatonta kyselytutkimusaineistoa: HEKS – alakoulujen sisäilmakysely oppilaille ja heidän vanhemmilleen Helsingissä 2017-2018 sekä Kansallinen sisäilmakartoitus 2018. Ensin mainittu aineisto muodostui 1617 alakouluikäisestä lapsesta ja kunkin heistä toisesta vanhemmasta. Sekä lapsi että vanhempi täytti oman kyselylomakkeensa. Jälkimmäiseen kyselyyn vastasi 611 vanhempaa, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia.

Lähteet:

Tutkimus: Varhaislapsuuden kodin merkittävällä kosteusvauriolla yhteys keuhkojen paikalliseen tulehdustilaan

Tutkimus: Jos vanhempi itse kokee oireita sisäilmasta, hän myös useammin raportoi lapsensa oireilevan koulun sisäilmasta

 

Jaa artikkeli







Aiheesta Tutkimus

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2021