Vuosi sitten marraskuussa EU:n komissio julkaisi ehdotuksen uusista EU:n energiansäästötoimista ja niiden tavoitteista. Siinä esitettiin melkoisia muutoksia EU:n energiansäästötavoitteisiin sekä sitä myöten myös muutoksia energiansäästöön liittyviin EU:n direktiiveihin; energiatehokkuusdirektiiviin EED sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin EPBD. Komission ehdottamia muutoksia on sen jälkeen käsitelty useassa EU:n elimessä sekä kansallisella taholla. Jäsenvaltioita edustava Euroopan neuvosto sai kesällä valmiiksi kantansa asiassa.
Ehdotusta on syksyllä käsitelty Euroopan parlamentissa, jossa on aiempaa selvemmin tuotu esille sisäilmaston laadun ja ihmisten hyvinvoinnin tärkeys energiansäästötoimia toteutettaessa. Erityisesti suomalainen meppi Anneli Jäätteenmäki on asiassa kunnostautunut. Hänen edustamansa linja on nyt saamassa parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnan yksimielisen hyväksymisen, mikä johtanee siihen, että asia katsotaan parlamentin osalta käsitellyksi ja tuo kanta lähtee parlamentin kantana jatkoneuvotteluihin komission ja neuvoston kanssa. Nekin käytäneen vielä tämän vuoden puolella Viron puheenjohtaja kauden aikana.
Parlamentin ympäristö- ja terveysvaliokunta piti oman kokouksensa syyskuun alussa, jossa käsiteltiin asiassa raportöörinä olevan Anneli Jäätteenmäen kannanottoehdotusta valiokunnalle. Jäätteenmäki ehdotti parlamentin korostavan lausunnossaan komission ehdotuksesta myös sisäilmaston laadun ja ihmisten hyvinvoinnin ja viihtymisen huomioonottamista energiansäästötoimissa. Parlamentin valiokunta hyväksyi Jäätteenmäen ehdotuksen pääpiirteissään.
Lokakuun alussa asia tuli esille lokakuussa parlamentin energia- ja teollisuusvaliokunnassa, ITRE. Siellä valiokunnan oma raportööri tanskalainen meppi Bent Bendtsen oli tehnyt lähes vastaavanlaisen sisäilmastonäkökohtia korostavan kannanottoehdotuksen. Hän oli tehnyt hyvin perusteellisen pohjatyön ja haastatellut lähes sataa alan vaikuttajaa ja edustajayksikköä. Valiokunta hyväksyikin kokouksessaan ehdotuksen lähes yksimielisesti. Todennäköisesti energia- ja teollisuusvaliokunnassa vallinnut yksimielisyys johtaa siihen, ettei asian enää tarvitse tulla koko parlamentin käsittelyyn lainkaan, vaan valiokunnan päätös muodostaa perustan parlamentin kannalle tulevissa kolmikantaneuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa.
Sisäilma-asioihin ollaan heräämässä
– Sisäilman laadun merkitykseen ollaan vähitellen heräämässä eri puolilla Eurooppaa, iloitsee Anneli Jäätteenmäki.
– Tämä liittyy paitsi tutkimustiedon lisääntymiseen, niin myös siihen, että parantuva energiatehokkuus asettaa uudenlaisia haasteita ilmanvaihdolle ja erilaisten rakennusmateriaalien ja esimerkiksi maaperästä tulevien emissioiden hallintaan, toteaa Jäätteenmäki.
Hatarasta talosta tuuli puhaltaa likaisen ilman pois. Energiatehokkuustalkoot alkoivat sisäilmatalkoita aiemmin. Hän toivoo, että molemmat saadaan kuntoon.
– Asiantuntijatietoa tarvitaan tässä asiassa lisää, ja uskon, että suomalaisilla olisi tässä paljon annettavaa, Jäätteenmäki toteaa.
ITRE- valiokunnan näkökulmasta energiansäästöön kertoi valiokunnan suomalainen jäsen Miapetra Kumpula-Natri, jonka mukaan ITRE-valiokunta kiinnitti kannanotossaan huomiota hyvän sisäilman tärkeyteen energiatehokkuutta uudistettaessa. Tämä näkyy erityisesti kahdella tapaa: Ensinnäkin parlamentti haluaa, että kun jäsenmaat tekevät pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmia rakennuskannalleen suorien energiasäätöhyötyjen lisäksi arvioidaan myös toimenpiteiden laajempia hyötyjä, kuten terveys- ja sisäilmavaikutuksia. Toiseksi sisäilman laatu tulee huomioida yhtenä osatekijänä kun taloteknisten järjestelmien energiansäästövaikutuksia arvioidaan ja kun suunnitellaan älykkäitä talotekniikkajärjestelmiä.
Asian käsittely parlamentin ja muiden EU:n elinten kesken jatkuu.
Esko Kukkonen