Ilmanpuhdistimet poistavat epäpuhtauksia ja parantavat sisäilman laatua

Sisäilmassa on erilaisia epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Epäpuhtauksien torjumiseen on monia keinoja. Ilmanpuhdistimia voidaan käyttää väliaikaisesti poistamaan epäpuhtauksia sisäilmasta ja parantamaan sisäilman laatua.

Sisäilmassa olevat epäpuhtaudet voidaan jakaa fysikaalisiin, kaasumaisiin ja hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin, joista hiukkaset, erityisesti pienhiukkaset, ovat suurin tautitaakkaa aiheuttava epäpuhtaus.

– Osa sisäilman epäpuhtauksia kulkeutuu sisätiloihin ulkoilmasta, ja osa epäpuhtauksista on peräisin rakennuksen materiaaleista sekä ihmisen toiminnasta rakennuksessa, erikoistutkija Hanna Leppänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sisäympäristöt-tiimistä kertoo.

Hanna Leppänen.

Ilmanpuhdistimien käyttö on yksi keino poistaa epäpuhtauksia ja parantaa sisäilman laatua. Ilmanpuhdistimia on hyvin paljon erilaisia, ja eri puhdistusmenetelmillä voidaan poistaa erilaisia epäpuhtauksia.

Ilmanpuhdistimet eivät korvaa hyvää ilmanvaihtoa tai ratkaise rakennuksessa piileviä ongelmia. Laboratoriokokein on kuitenkin osoitettu, että ilmanpuhdistimet vähentävät kemiallisten, hiukkasmaisten ja mikrobiologisten epäpuhtauksien pitoisuuksia sisäilmassa.

– Ilmanpuhdistimien käyttö auttaa tutkimusten mukaan vähentämään ilmassa olevia allergeeneja ja hiukkasia. Niiden on todettu vähentävän allergia- ja astmaoireita ja on myös viitteitä siitä, että sydän- ja verisuonitauteja sairastavat hyötyvät ilmanpuhdistimien käytöstä, Leppänen sanoo.

Leppäsen mukaan olisi tärkeää tehdä lisää tutkimuksia nimenomaan käytännön olosuhteissa, jotta saadaan lisää tietoa ilmanpuhdistimien vaikutuksesta terveyteen. Tällaista tutkimusta on vielä verrattain vähän.

– Meneillään olevassa HiMikko-hankkeessa selvitetään, kuinka paljon ilmanpuhdistimet vähentävät sisäilman mikrobiologisia, kemiallisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia alakouluissa ja voidaanko puhdistimien avulla parantaa koettua sisäilman laatua.

Leppänen korostaa, että ilmanpuhdistimia suositellaan väliaikaiseen käyttöön, esimerkiksi remontin aikana suojaamaan viereisiä tiloja tai kun korjauksia joudutaan odottamaan.

– Ja nyt esimerkiksi koronapandemian aikana ilmanpuhdistimia voidaan käyttää, mikäli ilmanvaihto ei ole riittävää.

Käytännön kokemuksia Helsingin kaupungilta

Helsingin kaupungin kiinteistökanta on laaja: rakennuksia on yli 3 300, joista noin 900 on kouluja ja päiväkoteja. Kaupungin rakennuskanta on aika vanhaa, ja erilaisia isompia korjaus- ja rakennushankkeita on meneillään noin 800.

– Helsingin kaupungilla on tarkasti sovittu toimintatavat, miten ja milloin ilmanpuhdistimia julkisiin palvelurakennuksiin hankitaan. Ilmanpuhdistimille on niin ikään määritetty tarkat kriteerit (esim. äänenvoimakkuus, puhtaan ilman tuotto, laite ei saa tuottaa otsonia), kertoo kaupunkiympäristön toimialan sisäilmatiimin tiimipäällikkö Anna Saarinen.

Anna Saarinen.

– Sisäilma-asiantuntija voi suositella ilmanpuhdistimien hankkimista rakennuksen käyttöä turvaavana toimenpiteenä; tiloihin, joissa ilmanvaihto perustuu ikkunatuuletukseen suoraan vilkkaasti liikennöidyltä kadulta tai katupölyalueelta; kohteeseen, jossa on tavanomaisesta poikkeavia pölynlähteitä tai tiloihin, joissa pölynhallintaa ei pystytä toteuttamaan luotettavasti.

– Lisäksi ilmanpuhdistin voidaan hankkia yksittäiselle työntekijälle tai oppilaalle tietyin edellytyksin.

Saarinen kertoo, että tilojen käyttäjien kokemukset ilmanpuhdistimista ovat pääosin hyviä. Puhdistimien melutaso on laskenut, eikä niiden äänekkyydestä juuri enää valiteta. Käyttäjät pitävät tärkeänä myös perehdytystä laitteen käyttöön ja sitä, että se on riittävä ja oikein sijoitettu tilaan nähden. Myös laitteisiin leasing-sopimuksen kautta kuuluvaa huoltoa pidetään tärkeänä.

– Käyttäjät kokevat tärkeäksi sen, että ilmanpuhdistimien käytön lisäksi kohteissa tehdään tilojen käyttöä turvaavia, rakennukseen kohdistuvia toimenpiteitä ja että tilat siivotaan hyvin.

Lue lisää:
Aihetta käsiteltiin maaliskuussa FINVACin webinaarissa Parantavatko huoneilmanpuhdistimet sisäilman laatua?  Tutustu webinaarin videotallenteeseen ja esitysaineistoihin FINVACin webinaarisivulla.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli







Aiheesta Toimintamallit

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2022