Käytännön taitaja Pasi Pipatti Sisäilmayhdistyksen hallitukseen

– Senaatti on hyödyntänyt materiaali-, puhtaus- ja sisäilmastoluokituksia käsittääkseni alusta asti, kertoo Pasi Pipatti.

Sisäilmayhdistyksen toimintaa ohjaa neljäksi vuodeksi kerrallaan vuosikokouksessa valittu hallitus. Keväällä 2018 hallitukseen valittiin Risto Kosonen (pj), Jorma Säteri, Anne Hyvärinen, Heidi Salonen, Pasi Pipatti ja Mika Vuolle. Uutta tuulta kohta kolmekymmentä vuotta toimineeseen Sisäilmayhdistykseen tuo hallitukseen valittu erityisasiantuntija Pasi Pipatti, joka painii päivätyössään käytännön sisäilmaratkaisujen parissa.

Pasi Pipatti kertoo taustansa olevan vahvasti käytännön puolella. Hän on koulutukseltaan putkiasentaja ja LVI- insinööri (AMK). Hän aloitti sisäilmaan liittyvän työuran 22 – vuotiaana LVI-suunnittelijana Niemi & Co Oy:ssä vuonna 1998. Vuoteen 2005 asti hän oli siellä LVI-suunnittelijana pääasiassa toimitilarakentamisen ja saneeraamisen parissa sekä monipuolisissa alan konsultointitehtävissä. Vuonna 2005 hän siirtyi Senaatti-kiinteistöille talotekniikan asiantuntijaksi. Hän toimi talotekniikan asiantuntijana sekä suurissa rakennushankkeissa, että ylläpidon tehtävissä. Erilaisia taloteknisiä korjaushankkeita hänellä oli vesitornin peruskorjauksesta suuriin varavoimalaitoksiin sekä luonnollisesti arkisempia LVI-saneerauksia. Projekteja oli toimistorakennusten lisäksi monipuolisesti esimerkiksi yliopistoissa, museoissa, vankiloissa, varuskunnissa, saaristossa, maan päällä ja maan alla. Senaatti-kiinteistöissä Pipatti on ollut mukana kymmenissä sisäilmaryhmissä asiantuntijana ja osassa sisäilmaryhmistä myös puheenjohtajana.

Senaatti panostaa sisäilmaan ja energianhallintaan

Talotekniikan asiantuntijan toimen rinnalla Pasi Pipatti on vuodesta 2011 asti vastannut Senaatin kohteiden ylläpidonaikaisesta energianhallinnasta ja energiaseurannasta.

– Oman toimen ohella tekemäni rooli kasvoi pikkuhiljaa ja laajeni käsittämään myös ylläpidon aikaisia sisäolosuhdeasioita. Lisäksi olen viime vuosina pyörittänyt Senaatin valtakunnallista talotekniikkatiimiä, hän kertoo.

2015 Senaattiin perustettiin Toimitila- ja ylläpitopalvelut -yksikkö ja Pipatti siirtyi uuteen yksikköön erityisasiantuntijaksi vastuualueenaan energia- ja sisäolosuhdeasiat. Lisäksi hän toimii Senaatin edustajana RAKLI:n käyttö- ja ylläpitotoimikunnassa.

Pasi Pipatti vetää Senaatin ennakoivaa sisäolosuhdeohjelmaa yhteistyössä Anne Korven kanssa. Ohjelman päämäärä on parantaa tilojen käyttäjien tyytyväisyyttä työskentelyolosuhteisiinsa ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia. Hyvät sisäolosuhteet parantavat työkykyä ja edistävät työntekijöiden viihtymistä työssään.

– Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön yli sadassa kohteessa sisäolosuhteiden seurantajärjestelmän ja luoneet sisäolosuhdeasioihin painottuvan ennakoivan rakennuskatsastusmallin, jonka avulla katsastetaan säännöllisesti kaikki merkittävimmät kohteemme.

Katsastusten tulosten pohjalta kohdennetaan kiinteistöjemme huoltoa, kunnossapitoa ja peruskorjauksia. –– Osana ohjelmaa olemme luoneet toimintamalliin hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseksi rakennushankkeissa.

Senaatti on vuokrannut noin miljoona neliötä tiloja yksityisiltä kiinteistönomistajilta ja ennakointiohjelmassa on kehitetty tilakatsastusmalli sisäänvuokraustilanteisiin varmentamaan terveelliset ja turvalliset työskentelyolosuhteet.

Sisäilma-asioiden koulutus on tärkeää

Sisäilmaongelmien hoitoa on kehitetty Senaatissa jo pitkään.

–Kiinteistöjen ylläpidon ja rakennushankkeiden parissa työskenteleviä Senaattilaisia on koulutettu laajoissa koulutusohjelmissa, sekä säännöllisillä koulutuksilla. Esimerkiksi tänä vuonna jokaisen senaattilaisen on suoritettava sähköinen koulutus sisäolosuhdetoiminnan perusteista. Sisäolosuhde-asioiden parissa työskenteleville on peruskoulutuksen lisäksi sähköiset koulutukset sisäolosuhdeseurannassa ja rakennuskatsastusmallista, Pasi Pipatti kertoo.

Senaatin oman toiminnan lisäksi ylläpidon ja rakentamisen kumppaneiden sisäolosuhdeosaamiseen on panostettu paljon, kertoo Pasi Pipatti. Sisäolosuhdeosaamista on painotettu kumppaneiden valinnassa sekä kiinteistönhuollon, siivouksen, suunnittelun ja urakoinnin kumppaneiden kanssa on järjestetty yhteistyössä säännöllisiä koulutustilaisuuksia sisäolosuhdeasioista. Sopimuskaudella toiminnan laatua tarkkaillaan sähköisillä auditointityökaluilla ja laatukriteereissä on mukana sisäolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä. Kiinteistönhoidon sopimuksiin tuli edellisellä kilpailutuskierroksella mukaan rakennusautomaation etävalvontapalvelut, joilla osaltaan varmistetaan hyvien sisäolosuhteiden toteutuminen jatkuvalla havainnoilla. Etävalvontakeskukset toimivat jatkuvan sisäolosuhdeseurantajärjestelmän pääkäyttäjinä.

Sisäilmaluokitus on Senaatille tärkeä työkalu

– Senaatti on hyödyntänyt materiaali-, puhtaus- ja sisäilmastoluokituksia käsittääkseni alusta asti, kertoo Pasi Pipatti.

Käytännössä sisäilmastoluokka S2 on ollut valtion työskentelytiloissa perustaso jo pitkään. Samoin puhtausluokka P1 ja M1 luokan materiaalit. Pipatin mielestä on tärkeää, että alalla on laajasti käytössä määräysten minimitasoa parempien työskentelytilojen laatutasokuvaukset, koska minimitasoja noudattamalla ei yleensä saavuteta viihtyisyyden ja työtehon kannalta optimiolosuhteita.

–Luokitusten laatutasokuvauksia käytetään Senaatissa suunnittelussa, urakoinnissa ja nykyisin enenevissä määrin myös ylläpitovaiheessa, vaikka ne alun perin onkin laadittu suunnittelutavoitteiden kuvauksiksi, hän toteaa.

Pipatti painottaa ilman ylläpidon aikaista varmennusta laatutavoitteiden toteutuminen jää kuitenkin usein puolitiehen. Sama koskee myös työmaiden puhtaustavoitteiden varmentamista myös muutto- ja kalustusvaiheen jälkeen ja ylläpitosiivouksen laadun tarkkailua. Hänen mielestä kiinteistöjen ylläpitovaihe on edelleen liian vähällä huomiolla koulutuksessa ja käytännön toiminnassa. Nykyaikaiset rakennukset vaativat ylläpitohenkilöstöltä entistä enemmän teknistä osaamista, jotta ne saadaan alusta lähtien toimimaan suunnitellusti ja että suunniteltu taso pystytään säilyttämään rakennuksen koko elinkaareen ajan. Senaatti on esimerkiksi mukana Rakennustietosäätiön ylläpitovaiheeseen tarkoitetun RTS-ympäristötyökalun kehitystyössä.

Sisäilma-asioissa oikea ja asiallinen viestintä on tärkeää

Pasi Pipatti korostaa viestinnän merkitystä. Hän sanoo, että Sisäilmayhdistyksen tulee harjoittaa asiallista ja positiivista sisäilmaviestintää, joka lisää kansalaisten tietämystä sisäilma-asioista. Suomessa on kuitenkin hänen käsityksensä mukaan mitatusti maailman paras ulko- ja sisäilman laatu. Tätäkin viestiä tulee saada julkisuuteen ongelmatapausten lisäksi.

– Sisäilmaongelmia ei myöskään saa ja tule peitellä, vaan niiden kimppuun on käytävä nopeasti ja riittävillä resursseilla.

Pipatti pitää Sisäilmayhdistyksen roolia merkittävänä. Hän toteaa, että yhdistyksellä on ollut ja tulee jatkossakin olla rooli sisäilma-alan ammattilaisten verkostona, joka edistää rehtiä ja reilua vuoropuhelua kaikkien osapuolten kesken. Sisäilmayhdistyksen pitää hänen mielestään pysyä tutkittuun tietoon pohjautuvalla linjalla, vaikka medioissa sisäilmasta esitetäänkin kärkkäitä mielipiteitä laidasta laitaan.

Sisäilmastoseminaari on Pipatin mielestä sisäilma-alan ehdoton ykköstapahtuma. Seminaari on hänestä kehittynyt entistä korkeatasoisemmaksi ja osallistujamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa. Seminaarin rinnalla syksyisin järjestettävä Sisäilmapaja on myös saavuttanut suuren suosion ja myös osaltaan jakaa alan uusinta tietoa laajalle kuulijakunnalle. Seminaareihin ja pajoihin kaivataan kuitenkin hänen mielestä lisää painotusta toimivien käytännön ratkaisujen esittelyyn yksityiskohtaisten tutkimustulosten rinnalle.

Suunnitelmallinen kunnossapito ja peruskorjaaminen on saatava arvoonsa

– Kiinteistöistä on pidettävä ennakoivasti hyvää huolta. Kiinteistönhuollolla ja kunnossapidolla saadaan tiettyyn rajaan asti pidettyä tilat terveellisenä ja turvallisena, mutta peruskorjauksellisia toimenpiteitä ei pidä lykätä loputtomasti. Kiinteistönomistajilla on vielä paljon petrattavaa suunnitelmallisessa kunnossapidossa ja jatkuvassa sisäolosuhteiden varmentamisessa, Pasi Pipatti arvelee.

Kiinteistönhoidossa on korostettu viimeisinä vuosikymmeninä energiatehokkuutta, mutta päähuomion tulisi keskittyä varmistamaan hyvät sisäolosuhteet ja energiatehokkuutta toteutetaan vain hyvien sisäolosuhteiden mahdollistamissa puitteissa.

– Kokemukseni mukaan hyvä energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet toteutuvat yleensä samalla tontilla eli ne ovat lopputulos ammattitaitoisesta kiinteistönpidosta.

Osapuolet saatava saman pöydän ääreen

Vakavimmissa oireilutapauksissa kiinteistönomistajien ja vuokralaisten on yhteistyössä tunnistettava mistä pitkittynyt sisäilmaoireilu johtuu ja mitä onnistumisen edellytyksiä milläkin ratkaisuvaihtoehdolla on.

– Laajoissa sisäilmaoireilutapauksissa on harvoin kerralla päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun normaalilla menetelmällä, jossa tehdään sisäilmastokysely, tukitaan sen pohjalta rakennusta ja sisäilmaa ja sitten korjataan löydetyt poikkeamat. Erityisesti tämä havainto koskee kiinteistöjä, joissa on lähtötilanteessa olemassa myös peruskorjaus- ja tilamuutostarpeita, Pasi Pipatti kertoo.

Julkisella puolella voi olla vuokramallista riippumatta hankalaa löytää rahoitusta näille laajemmille toimenpiteille kiireellisessä aikataulussa.

– Sisäilmakorjaushankkeiden kannattavuutta on pystyttävä perustelemaan myös tilankäyttäjille kohdistuvilla hyödyillä, joita saadaan pienempinä sairauskustannuksina ja parempana työn tehokkuutena.

Viihtyisyys ja työn mielekkyys ovat tärkeitä

– Tilojen viihtyisyyden, työyhteisön ja työn mielekkyyden merkitystä ei myöskään pidä väheksyä sisäolosuhdetyytyväisyyden taustatekijänä. Tästä aiheesta on usein hankala aloittaa keskustelua, mutta hyvässä asiakasyhteistyössä tämäkin aihepiiri käsitellään avoimesti samalla kun kartoitetaan teknisiä seikkoja oireilun taustalla.

Sisäilman epäpuhtauksille herkistyneiden työntekijöiden työskentelymahdollisuuksien järjestäminen on tärkeää sekä yksilön, että koko työyhteisön kannalta. Useinkaan ei ole mahdollista saada jotakin tiettyä rakennusta korjattua kokonaisuudessaan sellaiseksi, että kaikki herkimmätkin työntekijät pystyvät niissä täysin oireettomasti työskentelemään.

– Näihin tilanteisiin on saatu toimivia ratkaisuja tekemällä rakennuksiin erikseen tiloja, joissa on huomioitu erityisherkkien työntekijöiden tarpeet, niin teknisesti kuin työskentelykulttuurissa.

Pipatti ei kuitenkaan synkistelisi liikaa sisäilmaongelmien vaikeutta. Kun yhteistä tahtoa löytyy, niin kaikkiin tilanteisiin löytyy ratkaisu tavalla tai toisella. Sisäilmayhdistyksellä jäsenineen voisi olla rooli aihepiiriin liittyvien myyttien murtamisessa ja sisäilmakeskustelun normalisoimisessa.

– Yksittäinen kattovuoto ei ole maailmanloppu, mutta käyttäjiä tulee tiedottaa avoimesti ja aktiivisesti myös korjaustoimenpiteistä. Näin syntyy luottamus, että vahinkoihin suhtaudutaan tarvittavalla vakavuudella ja kiinteistön käyttöä on turvallista jatkaa.

Ainakin tulevaisuudessa Pipatti haluaisi näin tapahtuvan.

EK

Jaa artikkeli


Aiheesta Nimitykset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018