Kuntien on mitattava koulujen radonpitoisuudet

Kouluissa on aloitettava sisäilman radonpitoisuuksien mittaus helmikuun loppuun mennessä, jos mittausta ei ole aiemmin tehty. Säteilyturvakeskuksen käynnistämän hankkeen piirissä ovat kaikki Suomen peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset.

Sisäilmassa saattaa olla haitallisia määriä radioaktiivista radonia, joka voi sairastuttaa keuhkoihin joutuessaan keuhkosyöpään ja saattaa aiheuttaa jopa ennenaikaisen kuoleman. Radonin riski on suurin eräillä harjualueilla. STUK on selvittänyt riskiä kunnittain eri puolilla maata ja antanut kuntien viranomaisille aiheeseen liittyviä tietoja. Tänä syksynä STUK on käynnistänyt valtakunnallisen hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää koulujen sisäilman radonpitoisuuksia ja vähentää oppilaiden ja työntekijöiden altistumista radonille.

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUK asettaa Suomessa ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevia vaatimuksia ja valvoo niiden täyttymistä. Valvonnan kohteina ovat ydinvoimalaitokset ja muut ydinlaitokset, ydinmateriaalit sekä ydinjätteiden loppusijoitus. STUK myöntää säteilyn käyttöön liittyvät luvat ja valvoo säteilyn käyttöä terveydenhuollossa ja teollisuudessa sekä tarkkailee säteilyn esiintymistä ympäristössä. Tähän liittyvät sen toimenpiteet asuntojen ja muiden rakennusten sisäilman radonpitoisuuden valvonnassa. Säteilyturvakeskus hoitaa myös ympärivuorokautista päivystystä ydinonnettomuuksien ja muiden säteilyvaaratilanteiden varalta.

Radon on kaasumainen maaperässä olevan radiumin hajoamistuote, jonka tulo sisälle tulee ja voidaan estää. Suomessa radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään kuolee vuosittain noin 300 ihmistä. Radonia ei voi aistia ja sisäilman radonpitoisuus selviääkin vain mittaamalla. STUK on asettanut sisäilman radonille raja-arvon sekä kampanjoinut vuosien mittaan aktiivisesti sellaisten parempien rakenneratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöön saamiseksi, joilla radonin pääsy sisäilmaan estetään tai sitä vähennetään vaarattomammalle tasolle.

Vastuu on pääosin kunnilla

Lainsäädännöllisesti tämän kampanjan lähtökohtana on koulun asema työpaikkana. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus selvittää työpaikan sisäilman radonpitoisuus, jos on syytä olettaa, että pitoisuus on korkea. Koulujen radonhankkeessa STUK muistuttaa kuntia ja yksityisiä kouluja tästä velvollisuudesta.

Koulujen sisäilman radon tulee mitata aikavälillä 1.11.2016–30.4.2017, jos mittausta ei ole aikaisemmin tehty. Mittauksen kesto on vähintään kaksi kuukautta, joten mittaus tulee aloittaa helmikuun loppuun mennessä. Mittauksilla tunnistetaan ne koulut, joissa on ryhdyttävä toimiin radonaltistuksen vähentämiseksi. Hankkeeseen kuuluvat kaikki peruskoulut, lukiot ja ammattikoulut.

– Vastuu radonmittausten käynnistämisestä ja tilaamisesta on toiminnan harjoittajalla: julkisten koulujen mittaamisesta vastaavat kunnat ja yksityisten oppilaitosten mittaamisesta yksityiset toiminnanharjoittajat, johtaja Tarja K. Ikäheimonen STUKista kertoo.

Radonmittauksen voi tilata joko sellaiselta palveluntarjoajalta, joka käyttää STUKin hyväksymää radonmittausmenetelmää tai vaihtoehtoisesti suoraan STUKilta. Mittaustuloksen perusteella STUK antaa määräyksen, tarvitseeko tilassa tehdä lisäselvityksiä tai radonkorjauksia.

– Sisäilman radonpitoisuus on tärkeää mitata kouluissa, joissa on säännöllisessä käytössä osittain tai kokonaan maan pinnan alapuolella olevia työtiloja, jotka sijaitsevat harjulla tai muuten hyvin ilmaa läpäisevällä maaperällä tai jotka sijaitsevat korkean radonpitoisuuden kunnissa. Nämä kunnat on listattu STUKin internetsivuilla, Ikäheimonen sanoo.

STUK on ottanut yhteyttä Suomen kaikkien kuntien ympäristöterveydenhuollon valvonnan vastaaviin ja edellyttänyt, että kunnat ilmoittavat syyskuun aikana STUK:iin ne peruskoulut, peruskouluasteen erityiskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset sekä ammatilliset erityisoppilaitokset, joissa radon tulee mitata. Osassa kouluista radonpitoisuudet on selvitetty, mutta paljon tiloja on vielä mittaamatta.

Suurin altistus kertyy kodeissa

– Radon on maaperässä syntyvä sekä hajuton että väritön radioaktiivinen kaasu, siksi sitä ei aina osata pelätä. Radonaltistuminen lisää selvästi keuhkosyöpäriskiä. Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuteen on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota, mutta silti suurin altistus saadaan kodeissa, Ikäheimonen korostaa.

– Olisikin hyvin tärkeää, että kaikki selvittäisivät oman kotinsa radonpitoisuuden. Lisäksi on huomattava, vaikka tupakkalain mukaan tupakointi sisällä on viime vuosina vähentynyt, että siitä on selvää näyttöä, että tupakointi lisää radonin aiheuttamaa keuhkosyöpäriskiä entisestään.

STUK korostaa, että erityisesti lapsia kannattaa suojata radonaltistukselta, sillä radonin aiheuttama säteilyannos kertyy koko eliniän ajan ja lisää näin riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Lisätietoja tästä hankkeesta sekä radonista yleensä antaa STUK. www.stuk.fi

Jaa artikkeli



Aiheesta Määräykset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019