Pölynhallinnan motiivit rakennustyömaalla

Consair Oy teki toukokuussa nettikysely rakennusalan ammattilaisten keskuudessa pölynhallinnan syistä. Tilaajat tai valvojat eivät ainakaan tämän kyselyn perusteella ole vielä merkittävässä määrin ryhtyneet vaatimaan pölynhallintaa rakennustyömailla. Suurin osa kyselyyn vastaajista piti työntekijöiden työterveyttä tärkeimpänä syynä pölynhallintaa.

Rakennustyömaalla tehdään monia sellaisia työvaiheita, joissa syntyy pölyä haitallisia määriä. Pöly saattaa olla sellaista, että se aiheuttaa hengityselimiin joutuessaan terveysongelmia. Työmaan pahin vaihe lienee kiviainesten sekoittaminen. Silloin tarvitaan teknisiä ratkaisuja, jotka estävät pölyävän kiviaineksen leviämisen. Tämä pöly on ihmiselle erityisen haitallista mennessään hengityselimiin. Toisaalta pöly aiheuttaa työmaan pintojen ja ilman likaantumista ja voi estää puhtaan lopputuloksen aikaansaamisen.

Sinänsä ei ole oleellista, millä syyllä työmaalla perustellaan pölyävän työvaiheen haittojen estämistä. Tärkeintä on että pölyäminen estetään. Mielenkiintoista tietoa työmaiden nykytilanteesta tältä osin antoi suomalaisen työmaan pölynpuhdistuslaitteita valmistavan Consair Oy:n tekemä nettikysely pölynhallinnan syistä. He tekivät toukokuussa 2018 nettikyselyn rakennusalan ammattilaisten keskuudessa pölynhallinnan syistä rakennustyömailla. Kyselyn avulla yritettiin selvittää, onko yleisin syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu. Vaativatko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa?

Kyselystä kävi ilmi, että työterveys eli työntekijöiden suojelu oli vastaajien mielestä ylivoimainen syy pölynhallintaratkaisun käyttöön. Sillä suurin osa kyselyyn vastaajista, 67 %, piti työntekijöiden työterveyttä tärkeimpänä syynä tehdä pölynhallintaa. Tämä päti niin rakennustyömaalla työskenteleviin rakennustyöntekijöihin, työnjohtajiin, vastaaviin mestareihin kuin työmaainsinööreihin. Samoin rakennuttajien edustajien, eli tilaajien, konsulttien ja valvojien sekä omatoimirakentajien ja rakennusfirmojen asiakkaitten mielestä rakennustyöntekijöiden terveyden vaaliminen on tärkein tekijä.

Toiseksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa oli vastaajien mukaan rakentamisen laadun parantaminen. Tätä mieltä oli 25 % vastaajista. Rakennuttajat ja tilaajat sekä vastaavat mestarit näkivät pölynhallinnan vaikutuksen laatuun hieman suurempana kuin muut vastaajat.

Kolmanneksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla on vastaajien mielestä työmaan puhtaus.  Tätä mieltä oli tosin vain 8 % tämän kyselyn vastaajista. Puhtaus ja laatu kulkevat käsi kädessä, joten voisi olla perusteltua yhdistää nämä kaksi tekijää. Tätä lähtökohtaa korostetaan myös Sisäilmastoluokituksessa, jossa puhtaudelle asetetaan tavanomaista rakentamista kovemmat vaatimukset pustausluokkassa P1, joka on vaatimuksena, kun tavoitellaan sisäilmastolukkia S1 ja S2.

Rakentamisen puhtautta ei vaadita

Tilaajat tai valvojat eivät siis ainakaan tämän kyselyn perusteella ole vielä merkittävässä määrin ryhtyneet vaatimaan pölynhallintaa rakennustyömailla. Näitä syitä ei kukaan vastaajista valinnut tärkeimmäksi. Kyselyyn vastanneet valvojatkin pitivät työsuojelua ja terveyttä tärkeimpänä tekijänä. Rakennuttajista ja tilaajatkin pitivät laatua tai työterveyttä tärkeämpinä, eivätkä nähneet omaa rooliaan suoranaisina pölynhallinnan vaatijoina.

Yhä useammalla työmaalla pölynhallinta kuitenkin otetaan vakavasti ja se nähdään olennaisena osana rakentamisen laatua ja työterveyden ylläpitoa. Mutta mitään erityistä vaatimusta pölynhallinnan tekemiseen ei ole, P1-tason työmaita lukuun ottamatta. Selvittäjät kysyvätkin, että miksi tilaajat ja valvojat eivät näe itseään keskeisessä roolissa vaatimassa parempaa pölynhallintaa? Pölynhallinta on koko ketjun yhteinen asia, tilaajasta yksittäiseen rakennustyöntekijään. Tätä onkin syytä kysyä, sillä työmaan puhtaus on todella tärkeää lopputulokselle.

Nettikyselyn vastausten määrä ei riitä tilastollisesti pätevään analyysiin, mutta on hyvinkin suuntaa antava. Vastaajista suurin osa työskenteli asuinrakentamisessa (72 %) ja siinä nimenomaan korjausrakentamisessa (61 %). Rakennuksilla työskenteleviä (rakennustyöntekijä, vastaava mestari, työnjohtaja, työmaainsinööri) oli yli 60 % vastaajista.

 

 

Jaa artikkeli


Aiheesta Uutiset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018