Koska vietämme sisätiloissa huomattavan osan vuorokaudesta, radonpitoisuuden selvittäminen kodeissa ja työtiloissa on tärkeää. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä.
Suomalaisissa asunnoissa radonia on keskimäärin enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tämä johtuu Suomen maaperästä ja ilmastosta sekä rakennustekniikasta. Radon on suositeltavaa mitata pientaloissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa koko Suomessa.
Radonpitoisuuden mittaaminen on helppoa. Sisäilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Asunnoissa kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mittaus tehdään kahdella radonpurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittauskausi kestää syyskuun alusta toukokuun loppuun, ja mittausjaksoksi suositellaan kolmen, vähintään kahden, kuukauden jaksoa.
Säteilylainsäädännön mukaan olemassa olevan asunnon radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Mikäli radonmittaus osoittaa radonpitoisuuden olevan liian korkea, voidaan sitä pienentää helpoin korjaustoimin: asentamalla radonimuri tai -kaivo, tehostamalla ilmanvaihtoa tai tiivistämällä rakennuksen alapohjaa. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mm. radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä sekä ilmanvaihto.
Työnantaja vastaa radonturvallisuudesta
Myös työpaikan sisäilmassa voi olla liikaa radonia, ja työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden. Säteilyturvakeskus STUK valvoo työpaikkojen radonpitoisuuksia. Radonvalvonnan tavoitteena on, että Suomessa yksikään työntekijät ei altistu työssään liiaksi radonille. Lue STUKin sivuilta, milloin työpaikan radonpitoisuus tulee selvittää.
Verkkokurssi radonin mittaamisesta
STUK on laatinut maksuttoman, avoimen verkkokurssin, jossa voi oppia radonin mittaamisesta. Verkkokurssi on tarkoitettu erityisesti työkseen radonmittauksia tekeville, kuten kiinteistöhuollon ammattilaisille, radonkorjaajille ja rakennusten kuntokartoituksia tekeville. Verkkokurssi löytyy STUKin sivuilta.
Lisätietoja:
STUKin radonsivut
