Rakennuksen käyttäjien oireilu heijastaa huonosti sisäilman epäpuhtauksien määrää – oireita ei tule kuitenkaan vähätellä

Kuva: thl.fi

THL:n asiantuntijat kirjoittavat aiheesta Ympäristö ja terveys -lehdessä ”Käyttäjien oireilu on arvokasta lisätietoa sisäilmaongelmien hoidossa, mutta korjauspäätösten pitää perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennusten kunnosta.”

Suomessa rakennusten käyttäjille tehtyjen sisäilmakyselyjen tulkitaan usein mittaavan rakennusten kuntoa ja sisäilman epäpuhtauksien määrää. Käyttäjien oireilu on arvokasta lisätietoa sisäilmaongelmien hoidossa, mutta korjauspäätösten pitää perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennusten kunnosta. THL:n asiantuntijat kirjoittavat aiheesta 18. helmikuuta Ympäristö ja terveys -lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan.

Rakennuksia ei myöskään voida mustavalkoisesti jakaa ”terveisiin” ja ”sairaisiin” ihmisten oireilun tai altistumisen perusteella, koska kaikissa rakennuksissa on enemmän tai vähemmän sekä oireilua että erilaisia altisteita. Esimerkiksi jonkinasteisia mikrobiperäisiä vaurioita esiintyy lähes kaikissa rakennuksissa jossain vaiheessa niiden elinkaarta. Sellaista rakennusta, jossa kukaan ei oireile, ei myöskään ole olemassa. Selvää on, että sisäilmaongelmia pitää ehkäistä ennakolta ja ongelmat tulee hoitaa ripeästi.

Sisäilmaan liittyvät väärinkäsitykset ja oireilun käyttö sisäilman epäpuhtauksien mittarina vaikeuttavat sisäilmaongelmien järkiperäistä käsittelyä. Pahimmillaan korjataan vääriä rakennuksia eikä niitä, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia.

Oireiluun vaikuttavat myös monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät

Sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman epäpuhtauksien mittarina myöskään siksi, että oireiluun vaikuttavat sisäilman lisäksi monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät.

’’Tilanne on hyvin samanlainen kaikessa oireilussa ja sairauksissa: oireet heijastavat vain hyvin epätarkasti altisteiden tai sairauden vakavuutta objektiivisesti mitattuna. Oireilu on kuitenkin aina todellista eikä oireilun vähättely hyödytä ketään, ei sisäilmaongelmien ratkaisemista eikä myöskään oireilevaa henkilöä’’, sanoo tutkimusprofessori Juha Pekkanen.

Sisäympäristöissä oireilevien tilannetta tulisikin parantaa. Puutteita ja kehittämistarpeita on hoito- ja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, oireilevien tukemisessa, sosiaaliturvassa sekä kuntoutuksessa.

”Oireiden syyt tulee selvittää, oireilevaa ja sairastunutta auttaa. Joskus toimien kohde on ympäristö, joskus oireileva, usein molemmat. Myös terveydenhuollon ammattilaisten tiedot ja taidot sisäympäristöissä oireilevien potilaiden kohtaamisesta tarvitsevat päivittämistä”, sanoo ylilääkäri Jussi Lampi.

Nykyisissä tavoissa toimia ja arvioida rakennusten sisäilman terveellisyyttä on parantamisen varaa. THL:n koordinoiman Sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on keskittyä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, tuoda uusia tutkittuun tietoon perustuvia keinoja ja ratkaisuja ongelmatilanteisiin.

Lisätietoja

Pekkanen ym. Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. Ympäristö ja Terveys -lehti. 1/2019.

Sisäilma
THL

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028

Sisäilmatietoa työpaikoille
Työterveyslaitos

 

Jaa artikkeli





Aiheesta Uutiset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019