Seinäjoki Areenalla kokoonnuttiin Sisäilmapaja11:een

Seinäjoki Areenalle kokoontui marraskuun 13.–14. päivinä noin 450 sisäilma-alan ammattilaista vuosittaiseen, valtakunnalliseen Sisäilmapajaan. Tämänvuotisen Sisäilmapajan teemana oli Lähde hyvään sisäilmaan – tavoitteena haastaa eri alojen toimijat yhteisiin toimiin paremman sisäilman puolesta.

Kaksipäiväinen Sisäilmapaja Seinäjoella tarjosi jälleen monipuolisen ohjelman, jossa paikallisia esityksiä oli höystetty ajankohtaisilla aiheilla ja toimintamalleilla. Seminaarin aikana oli myös mahdollisuus verkostoitua ja tutustua sisäilma-aiheiseen näyttelyyn, jonka annista vastasi yli 50 näytteilleasettajaa. Tähän Seinäjoki Areena tarjosi mitä otollisimmat puitteet. Ensimmäisen seminaaripäivän iltana verkostoitumista jatkettiin Seinäjoen kaupungin vastaanotolla Aalto-keskuksessa ja perinteisissä pajatansseissa Sokos Hotel Lakeudessa. Sisäilmapaja11:n järjestelyistä vastasivat tänä vuonna Seinäjoen kaupunki, Seinäjoki Congress ja Sisäilmayhdistys ry.

Hyvä sisäilma on yhteinen asia

Kansanedustaja Pasi Kivisaari painotti seminaarin avauspuheessaan sisäilma-asioiden hyväksi tehtävän tutkimus-, valistus- ja kehitystyön tärkeyttä. Kivisaaren mukaan sisäilmaongelmien voittamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja ymmärrystä.

-Tervehdin ilolla tämänlaisia tapahtumia, joissa keskustellaan avoimesti ja joissa uusin tieto on kaikkien saatavilla. Sisäilma – sen laatu, turvallisuus ja terveellisyys –
on meidän kaikkien asia.

-Vaikka sisäilmakeskustelua sävyttää usein ongelmalähtöisyys, moni asia on myös mennyt parempaan suuntaan. Vuosien saatossa on tehty myös oikeita asioita. On löytynyt tahtoa, osaamista ja viisautta, Kivisaari muistutti.

Kansanedustaja Pasi Kivisaari.

Huomio julkisiin tiloihin

Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtajana tänä syksynä aloittanut Katja Outinen Valtioneuvoston kansliasta ja Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä esittelivät valtiolla ja kunnissa käytössä olevaa toimintamallia, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset tilat ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

– Sisäilmaongelmat eivät ole mikään erillinen paketti, vaan on paljon yhteen sovitettavia asioita, jotta päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Terveet tilat 2028 -toimintamalliin on tarkoitus kerätä käytännönkokemuksista kerättyjä onnistumisen avaimia. Uskon, että vuoropuhelun kautta pääsemme maaliin ja löydämme hyvät käytännöt, toimintamallin kehittämisestä kertonut Pekkola totesi.

Jussi Niemi Suomen Kuntaliitosta kertoi, minkälaisia sisäilmaongelmia kuntien rakennuskannassa esiintyy. Asiaa on selvitetty Suomen Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen SisäNyt-yhteishankkeessa, joka on eräänlainen Terveet tilat 2028 -ohjelman lähtötilanneselvitys. Selvityksen loppuraportti on luettavissa tästä.

Niemen mukaan SisäNyt-tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia arvioita sisäilmaongelmien määristä ja määrät tuntuvat pysyvän vakioina toimenpiteistä huolimatta. Tähän on syynä rakennuskannan ikärakenne, ja ongelmat tullevat vähenemään, kun rakennuskanta on kokonaisuutena riittävästi uudistunut.

-Kyselyyn vastasi 113 kuntaa, ja vastaukset vahvistavat käsitystä vallitsevista ongelmista. Yleisimpinä syinä todettujen sisäilmaongelmien taustalla korostuvat selvästi ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat kosteus- ja homevauriot ja lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai kosteuteen ja vedon tunteeseen liittyvät syyt, Niemi selvensi.

Paikallisia toimintatapoja

Sisäilmapajoissa pääsevät perinteisesti esiin paikalliset toimintatavat. Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskus Aallon saneerauksen haasteita sisäilmaolosuhteiden hallinnan näkökulmasta esitteli Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi, ja Seinäjoen kaupungin suojelukohteiden sisäilmaratkaisuja esitteli Pihlacon Oy:n Petri Pihlajaniemi. Juha Takamaa kertoi Seinäjoen kaupungin kokemuksista ja haasteista sisälima-asioissa.

-Tällä hetkellä työlistalla on 21 kohdetta, joista on tullut ilmoitus mahdollisesta sisäilmaongelmasta. Useissa kohteissa löytyy ensivaiheen vikaa ilmanvaihdosta, viemäreistä tai muista ns. huolettavista kohteista. Sen sijaan mikrobilöydöksiä on vuositasolla vain muutama.

Seinäjoen kaupungin työntekijöiden avuksi on perustettu sisäilmaryhmä, joka pyrkii ratkaisemaan työpaikkojen sisäilmaan liittyviä ongelmatilanteita yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Kun työpaikalla ilmenee sisäilmaan liittyvä ongelma, asiasta tulee ottaa yhteyttä kaupungin Toimitiloihin tai kiinteistön omistajaan, jotka tekevät tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Sisäilmaryhmä pyrkii olemaan avuksi tilanteen ratkaisemiseksi.

-Yleisimmät syyt ovat toimimattomassa ilmanvaihdossa, 80 prosentissa tapauksista. Sisäilman ongelmat ovat kuitenkin usein monen tekijän summa, ja sisäilmaongelman ilmentyessä tiedottaminen ja huhujen oikaisu on ensiarvoisen tärkeää turhan paniikin välttämiseksi, Takamaa tähdensi.

Ihmisten kohtaamista ja viestintää

Toisena seminaaripäivänä kuultiin jälleen toinen toistaan kiinnostavampia esityksiä, miten sisäilmaan liittyviä ongelmia pyritään eri tahoilla paitsi todentamaan myös hoitamaan. Huomio kiinnittyi toisena päivänä enemmälti myös siihen, miten ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät haasteet.

-Tärkeintä on kuulla ihmistä ja ottaa hänet ja hänen oireensa tosissaan sekä suhtautua empaattisesti, ei vähätellen. Yhtä tärkeää on myös tutkia rakennus ja sisäilman laatu kunnolla sekä korjata mahdolliset epäkohdat, sisäilmaoireista ja ympäristöherkkyydestä puhunut työterveyshuollon erikoislääkäri Nina Ilmaniemi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä painotti.

Kiti Haukilahti Hengitysliitosta peräänkuulutti ihmisten kohtaamista ja viestinnän tärkeyttä sisäilma-ongelmien käsittelyssä. Haukilahden mukaan viestiä pitää, vaikka mitään uutta kerrottavaa ei olisikaan.

– Järjestämällä keskustelun paikkoja, kuten ratkaisutyöpajoja, keskustelutilaisuuksia ja tiedotustilaisuuksia, ja tiedottamalla jatkuvasti kysymyksiin saadaan vastauksia ja viestitulva vähenee. Tällöin aikaa jää paremmin perustyöhön ja myös sisäilma-asioiden hoitamiselle.

Miten tukea työyhteisöä sisäilmaprosessissa?

Sisäilmapajan perinteiseen paneelikeskusteluun kokoontui jälleen joukko eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten työyhteisöä voi tukea sisäilmaprosessissa. Paneelia veti Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja panelisteina olivat kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi, rehtori Kimmo Rantanen ja työsuojeluvaltuutettu Satu-Maarit Alho Seinäjoen kaupungilta, asiantuntija Miia Puukka Työturvallisuuskeskuksesta sekä alueylilääkäri Sanna Talja Seinäjoen Työterveys Oy:stä.

Panelistit (vas.) Sanna Talja, Kimmo Rantanen, Satu-Maarit Alho, Jussi Aittoniemi ja Miia Puukka ja puheenjohtaja Jari Keinänen. Kuva Jesse Mäenpää.

Paneelissa todettiin yhdestä suusta, että sisäilmaprosessia on tärkeää nojata ennalta sovittuun toimintatapaan tai toimintamalliin, joka muodostaa prosessin kivijalan ja tukee stressaavassa ja usein yllättävässäkin tilanteessa. Myös moniammatillinen yhteistyö, avoin keskustelu, asioista viestiminen, ihmisten kunnioittaminen ja arvostaminen sekä ratkaisukeskeisyys nousivat keskustelussa vahvasti esiin. Nämä kaikki lisäävät työyhteisön osapuolten luottamusta, jota kannattaa haastavassa sisäilmatilanteessa vaalia.

Sisäilmapaja11:n esitykset ovat Sisäilmayhdistyksen sivuilla, ja esitysten videotallenteet julkaistaan Sisäilmayhdistyksen Youtube-kanavalla.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli




Aiheesta Uutiset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019