Terveet tilat -työpaja 2028: Lattiarakenteiden päällystämisen ja tutkimisen kehitystarpeet

Miten lattianpäällysteet saadaan jatkossa toimimaan teknisesti varmemmin ja hyvää sisäilman laatua turvaten? Miten mahdollinen korjaustarve osataan kohdentaa oikein? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta työpajapäivässä, jossa kuultiin eri toimijoiden alustuksia aiheeseen ja jossa asiaan pureuduttiin tarkemmin työpajamuotoisesti eri teemoihin keskittyen.

– Työpajan tulosten perusteella on tarkoitus arvioida tarvittavia selvityshankkeita ja tarkennuksia ohjeistuksiin yhteistyössä työpajaan osallistuneiden tahojen kanssa Terveet tilat 2028 -ohjelman puitteissa, ohjelman hankejohtaja Katja Outinen sanoi.

Katsaus nykytilaan

Sami Niemi Vahanen Rakennusfysiikka Oy:stä kokosi lattiarakenteiden päällystämisen nykytilasta seuraavia huomioita: Kosteudenhallinta on parantunut, ja rakenteet ovat aiempaa kuivempia. Perinteisellä tavalla tehtyjä mittauksia tehdään aiempaa paljon enemmän ja huolellisemmin ja rakenteessa pysyvästi olevia ja etäluettavia antureita kokeillaan paljon. Lähes kaikki materiaalit ovat muuttuneet, materiaalitietoja peräänkuulutetaan, päällystystulkinnat ovat monipuolistuneet, ja pH:sta puhutaan paljon. Korjaustarpeen arvioinnissa on alalla kirjavia käytäntöjä. Muovimatot puhuttavat tällä hetkellä kaikkein eniten.

– Tavoitteena on lopettaa yleistäminen: tarvitaan tapauskohtaista analysointia sekä uusia ohjeita ja ajattelua. Lisäksi kosteudenhallinnan suunnitteluketju tulisi saada kuntoon ja systematiikkaa korjausselvityksiin ja korjaamiseen, Niemi painotti.

Sisäilmayhdistys teetti työpajaan osallistuneille etukäteen pienimuotoisen kyselyn lattiarakenteiden päällystämisen ja tutkimisen kehitystarpeista. Valtaosa tilaisuuteen osallistuneista reilusta 100 rakennusalan ammattilaisesta on sitä mieltä, että lattioiden päällystämiseen liittyvät ongelmat ovat pysyneet samalla tasolla tai lisääntyneet jonkin verran. Eniten ongelmia on uusissa rakennuksissa. Kolmasosan mielestä aiheeseen liittyvää ohjeistusta on riittävästi, mutta sitä pitäisi päivittää. Niin ikään kolmasosan mielestä ohjeistusta tarvitaan lisää ja sitä tulisi koota nykyistä paremmin yhteen paikkaan, jotta se löytyisi nykyistä helpommin.

Lattioiden päällystämisen ohjeistukseen kaivataan päivitystä ja myös lisää ohjeistusta toivotaan.

Kolme neljäsosaa tilaisuuteen osallistuneista kokee, että eniten tarkennusta edellyttää päällystyskelpoisuuden arviointi, jossa otetaan nykyistä paremmin huomioon rakenne, kosteus ja päällysteen kosteusominaisuudet. Yli puolet toivoo lisää tietoa päällysteiden kosteusvaatimuksista ja -ominaisuuksista sekä mittauskohdan valintaperusteista ja mittauksen edustavuudesta.

Tutkimusta ja tiedon yhteen kokoamista tarvitaan

Monipuolisten aiheeseen johdattelevien alustusten jälkeen työpajapäivän iltapäiväosuudessa jakaannuttiin työpajoihin, joissa syvennyttiin päällystettävyyden arviointiin; mittaamiseen ja kosteusjakaumaan, materiaaliominaisuuksien vaikutukseen, korjaustarpeen arviointiin ja korjaustapoihin.

Työpajapäivä osoitti, että aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Vaikka meillä on paljon tietoa ja asiantuntemusta lattiarakenteiden päällystämisestä, tarve tiedon yhteen kokoamiselle on ilmeinen. Myös riippumatonta rakennusalan tutkimusta tarvitaan lisää. Tutkimusrahoitus on kiven alla, ja alan tutkimusta tehdään paljon yritysten tuotekehityksenä, jolloin saatu tutkimustieto jää laajemmin hyödyntämättä.

– Suurin ongelma on tiedon siirtyminen käytännön toimiksi. Ensimmäisenä haasteena on selvittää, mikä on ns. oikeaa tietoa. Osa tiedosta on kokemustietoa, ja kokemuksen ja osaamisen taso vaihtelee kentällä sekä tilaaja- että toteutuspuolella. Virallisen tiedon siirtyminen käytäntöön on hidasta, Mervi Ahola, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja toteaa.

Kerromme työn etenemisestä lisää tulevissa uutiskirjeissä.

Teksti: Anna Merikari