Viime kesän helleaalto lisäsi ikääntyneiden kuolleisuutta – helteisiin on hyvä varautua ajoissa

Kuva: THL

Alustavien rekisteritietojen perusteella viime kesän pitkittyneestä helleaallosta aiheutui noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden tekemästä selvityksestä.

Terveyshaitat kohdistuvat ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin

Kuolleisuutta tarkasteltiin 24 vuorokautta kestäneen ajanjakson aikana heinä-elokuussa, jolloin helteitä esiintyi koko Suomessa. Vaikutukset kohdistuivat yli 65-vuotiaiden ikäryhmään, jossa päivittäinen kuolleisuus suureni hellejakson aikana keskimäärin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna.

Vaikutukset olivat samaa suuruusluokkaa kuin heinä-elokuussa 2014 esiintyneen samankaltaisen, yli kolme viikkoa kestäneen hellejakson. Kesän 2014 helteistä arvioidaan aiheutuneen noin 330 ennenaikaista kuolemaa.

”Helteiden terveyshaitat kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet”, sanoo THL:n tutkija Virpi Kollanus.

Hoitolaitosten kannattaa varautua – helteet todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa

Helteet ja niiden aiheuttamat terveyshaitat tulevat todennäköisesti lisääntymään ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen seurauksena.

”Helteiden aikana kuolleisuus lisääntyy sekä terveyden- ja sosiaalihuollon hoitolaitoksiin sijoittuvien että kotona asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Helteisiin varautumista olisi hyvä parantaa erityisesti hoitolaitoksissa, joihin sijoittuu kuumuuden haittavaikutuksille herkkää väestöä”, sanoo Kollanus.

Keskeistä on parantaa laitosten sisälämpötilojen hallintaa. Viilentäviä ilmastointilaitteita tai ilmalämpöpumppuja voi asentaa, jos passiiviset viilennyskeinot eivät riitä hillitsemään sisälämpötilojen nousua.

”Hoitolaitoksissa helteisiin liittyviä riskejä kannattaa pohtia jo hyvissä ajoin ennen lämpimän kauden alkua. Jokaisessa laitoksessa kannattaisi laatia suunnitelma varautumistoimista sekä ohjeistus henkilöstölle. Ainakin osa tiloista tulisi pystyä tarvittaessa viilentämään”, Kollanus toteaa.

Toimia tarvitaan myös kotona asuvien ikääntyneiden ja pitkäaikaissairauksista kärsivien auttamiseksi. Tarve tälle lisääntyy, kun kotihoidon osuus kasvaa.

”Pitkittyneiden helleaaltojen aikana olisi hyvä lisätä kotihoidon käyntejä asiakkaiden luona. Jos vanhuksen asunto kuumenee voimakkaasti, väliaikainen sijoittaminen hoitolaitokseen tai omaisten luo on yksi vaihtoehto”, sanoo Kollanus.

Entä kodeissa – miten helteisiin kannattaa varautua?

Helleaaltojen aikana on tärkeää yrittää pitää asuintilat viileinä. Keinoja asunnon viilentämiseksi kannattaa miettiä jo ennen lämpimiä ilmoja.

”Tehokas keino madaltaa asunnon lämpötilaa on suojata päivisin auringonpuoleiset ikkunat, jotta aurinko ei pääsisi porottamaan sisään. Ikkunat kannattaa avata ja asunto tuulettaa läpivedon avulla vasta iltaisin tai öisin, kun ulkoilma on viilentynyt”, sanoo Kollanus.

Myös tuulettimet helpottavat oloa, jos sisäilma on alle 35 asteista. Tätä lämpimämmässä tuulettimesta on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä se lisää kehon lämpökuormaa.

Jos asunto lämpenee hyvin herkästi, riskiryhmiin kuuluvien kannattaa harkita siirrettävän jäähdytyslaitteen tai ilmalämpöpumpun asentamista.

”Pitkäaikaissairauksista kärsivien kannattaa myös keskustella hoitavan lääkärin kanssa jo ennen lämpimän kauden alkua siitä, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoitoon käytettäviin lääkityksiin”, toteaa Kollanus.

Pitkittyneiden helteiden aikana jokainen voi myös pohtia, voisiko tarjota apua läheiselle, jonka heikentynyt toimintakyky voi vaikeuttaa helteiden haittoihin varautumista.

Jaa artikkeli




Aiheesta Uutiset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019